~ The World has fallen ~ (K16)

First topic message reminder :

* Elliot oli omissa ajatuksissaan, eikä aluksi tajunnut, että toinen puhui, kun hän sitten tajusi, niin hätkähti pikkasen. Enkeli hieroi sormillaan ohimoitaan ' Mmh... siis joku sinun verisukulaisen täytyy olla puhdas nefili, joko äitisi tai isäsi.. tai joku sisaruksista... tai jopa isovanhemmista. ' Hän kertoi, vajoten sitten takaisin ajatuksiinsa puoliksi *

* Rin nousi toisen sylistä ja meni keittiöön tekemään ruokaa, kanaa ja riisiä. #Onkohan hänellä kaikki hyvin? Saakohan hän näkönsä takaisin?# tyttö mietti samalla kun teki ruokaa, oli ajatuksissaan taas vaipunut. Hän sai ruuan valmiiksi jonkun ajan päästä ja otti itselleen ruokaa, söi sen ja meni olohuoneeseen sohvalle istumaan ja katsoi tytärtään hymyillen. *

* Elliot ei toistanut sanomisiaan, ajatteli ettei se kannattaisi kun toinen näytti olevansa muissa ajatuksissa. Hän kohautti olkiaan, kun tuo mietti mitä ruokaa vooisi laittaa. Enkeli irvisti, siivet alkoivat rikkomaan melkein sulkeutunutta selkä ihoa. Hän venytteli peittelläkseen kouristukset, koska ei halunnut näyttää, kuinka häneen sattui, kohtahan se menisi kuitenkin ohi. Elliot nousi sohvalta seisomaan silmät auki, vaikka ei vieläkään nähnyt mitään. *

* Rin oli yhä ajatuksissaan, ei kuullut kun toinen sanoi jotain. Hetkeä myhemmin hän palasi takaisin siihen hetkeen, katsoi miestä ja kysyi "Sanoitko sä jotain?" Tyttö käänsi katseensa Alexandraan ja Allieniin, hymyili noille kun käänsi katseensa takaisin Elliotiin. "Hmm.. Voisin mennä tekemään ruokaa.. mut mitä ruokaa?" Catherine ajatteli ääneen. *

* Elliot nyökkäsi hajamielisesti ja hymyili saadessaan tytöltä suukon. Hän piti silmiään mieluummin kiinni, koska oli jotenkin surkean oloista katsoa, mutta ei nähdä. Hän huokaisi raskaasti, mutta säpsähti pian kun tunsi pistelyä selässään. Hän ei aluksi sanonut mitään, tunnusteli vähän aikaa, mutta kun pistely jatkoi ja alkoi koventumaan, pieni hymy hiipi enkelin huulille ' Luulen, että siivet alkavat palaamaan takaisin ' Hän kertoi ja siritteli silmiään, mutta ei ainakaan vielä nähnyt mitään *

* Catherine katsoi miestä ja kuunteli tuota. "Hyvä et sun vointis on parempi. Ehkä se lääke toimiikin. Sano heti jos sun vointis huononee" hän sanoi Elliotille ja antoi tuolle suukon huulille -?-. Samaan aikaan tyttö mietti miksei toisen näkö eikä siivet ole palautuneet, mustahiuksinen tyttö oli vaipui ajatuksiinsa. *

* Elliot oli myöskin ajatuksissaan eikä heti tajunnut, että Rin oli kysynyt häneltä jotakin. # Mikä mun vointi on..? # Hän hätkähti, huomatessaan, että hänen vointinsa oli itseassa nyt paljon parempi, lääke siis toimi ! ' Itseasiassa.. luulen, että lääke on alkanut vaikuttamaan, vointi tuntuu paljon paremmalta vaikka näkö eikä siivet ole vielä palautunutkaan ' hän sanoi ja hymyili hieman Rinille *

* Tyttö hymyili Allienille samala kun katsoi tuota kun tuo näytti olevan niin iloissaan kummiksi tulemisesta. Rin käänsi katseensa takaisin mieheen ja kysyi "Mikä sun vointis on?" Hän toivoi et mies näkisi ja ajautui ajatuksiinsa #Mitä jos se ei toimikkaan? Mitä jos hän ei saa näköään takaisin?? Haluun entisen Elliotin takaisin..# Mustahiuksinen katsoi edelleen Elliotia ja alkoi silittämään tuon poskea -?- vaikka oli yhä ajatuksissaan. *

* Allien pudisteli nopeasti päätään ' ei en opeta tietenkään ! Iih, tää on niin mahtavaa ! En ikinä uskonut pääseväni kummiksi, varsinkaan näin söpön tytön kummiksi! ' Neito-Enkeli iloitsi ja leperteli Alexille. ' Ei, en näe vielä mitään ' Elliot tokaisi ja toivoi, että hänen näkönsä palautuisi pian, sokeana oli inhottava olla *

* Rin katsoi neito enkeliä hymyillen, oli iloinen et toinen suostui lapsen kummiksi. "Et sit opeta hänelle mitään huonoja tapoja" tyttö sanahti vaikka oli melko varma ettei Allien opettaisi huonoja tapoja Alexandralle. Hän kääntyi katsomaan miestä jonka sylissä istui ja kysyi tuolta "Näetkö sä vielä mitään?" Mustahiuksinen ei oikeastaan ollut enään niin huolissaan Elliotista, oli jo hieman siis todella vähän tottunut siihen ettei toinen näe. *

* ' Meikäläisiä kun on niin vähän ja jostain syystä kummit on jääny.. ' Elliot mutisi ja hymyili saadessaan suukon poskelleen. Allien kohotti äkisti katseensa heihin ja hänen silmänsä tuikkivat ' oiiij ! Tottakai minä haluan olla Alexin kummi !! Ihanaa ! ' Enkeli-neito riemuitsi ja hymyili korvasta korvaan iloisena *

* Rin kuunteli mitä hänelle puhuttiin. "Miksi vain harvoilla on?" hän kysyi ihmeissään, jokaisella ihmisellä oli ainakin 2 kummia joten ei mikään ihme et ihmetteli. Tyttö käyttäytyi samalla tavalla kuin ennenkin vaikka oli nykyään nefili, oli oikeastaan unohtanut jo et oli nefili. "Allien haluaisitko olla Alexandran kummi?" Catherine kysäsi neito enkeliltä hymyillen ja antoi miehelle suukon poskelle -?-. *

* Elliot säpsähti hieman, hän katsoi äänen suuntaan, missä vauva jokelteli ja Allien leperteli. ' mm... on joillakin harvoilla ' Hän vastasi ja arveli tietäväntä mitä toinen ajatteli. ' Ajatteletko, että Allien voisi ryhtyä Alexin kummiksi ? ' hän kysyi tuolta hymyillen ja nyökkäsi sitten aavistuksen ' minulle se ainakin kävisi ' *

* "Ehkä jotain puol tuntii sitten" Rin vastasi miehen kysymykseen, oli havahtunut ajatuksistaan ja katsoi nytten Allienia ja lasta. #Onkohan enkeleillä kummeja? Haluaisikohan Allien Alexandran kummiksi?# hän mietti. "Onko enkeleillä kummeja?" tyttö kysäsi molemmilta enkeleiltä, itsellä oli pari kummia mutta ei ole nähnyt niitä moneen vuoteen. *

* Elliot nojasi leukaansa hellästi Rinin olkaavasten ja katseli sokeilla silmillään vain eteensä. Hän ei vastannut tuon kysymykseen, koska ei tiennyt vastausta ja Allienkin vain kohautti olkiaan. Hän keinutteli Alexia sylissään, leperrellen tuolle siinä. Elliot huokaisi raskaasti ja toivoi, että lääke alkaisi pian vaikuttamaan. ' Kuinka pitkä aika siitä on kun annoitte ensimmäiset lääkkeet ? Mietin, että onkohan ne alkanut jo vaikuttamaan .. ' Enkeli mutisi ja siristeli silmiään, jos vaikka näkisi edes ihan ihan vähän jotain.. mutta ei nähnyt, ainakaa vielä *

* Rin antoi miehen kietoa kätensä ympärilleen. Tyttö itse katsoi Elliotia hymyillen ja välillä katsoi Alexandraa ja Allienia. "Kuinkakohan kauan menee et se lääke vaikuttaa?" hän mietti ääneen, eikä itse oikeastaan huomannut sitä, oli uppotunut ajatuksiinsa. *

* Elliot virnisti hieman Rinille, kun tuo tokaisi, ettei lääkkeet ole yleensä hyvänmakuisia. Hän antoi toisen johdattaa hänet olohuoneeseen, istahti nojatuolille, kietoen sitten kätensä sylissä istuvan Rinin ympärille-?- Allien otti Alexin syliinsä, istahtaen sohvalle, missä Rinin isoäiti oli vähänaikaa sitten istunut. *

* Mustahiuksinen tyttö katsoi kun Elliot vetäsi sen lääkkeen kurkusta alas kerralla. "Lääkkeet ei ookkaa yleensä hyvänmakuisia" Rin sanoi ja naurahti, antoi sitten suukon miehen huulille -?- ja sanoi "Mennään olohuoneeseen." Hän tarttui enkeli miestä kädestä kiinni -?- ja meni tuon kanssa olohuoneeseen nojatuolille istumaan -?- ja tyttö itse oli toisen sylissä -?-. "Catherine taidan tästä mennä pitää käydä lääkärissä vielä" isoäiti sanoi tyttärentyttärelleen, antoi Alexandran Allienille -?- ja lähti. *

* Elliot puristi lääkeannosta kädessään ja vei sen naamansa eteen, haistellen lääkeseosta hieman epäluuloisena. Kohautti sitten hieman olkiaan ja vetäisi lääkkeen kurkusta alas kerralla. Enkeli kakoi hetken aikaa ennenkuin lääkkeen maku katosi ' yyh, olipas pahanmakuista ' hän tokaisi hieman virnistäen. Vielä hän ei huomannut mitään muutosta, mutta ei mikään ihme, eihän lääkkeen yleensäkkään heti vaikuttaneet, kunhan vaikuttaisi ajoissa niin hyvä olisi. *

* Rin meni miehen luokse, kosketti tuota kädestä ja sanoi "Juo tää." Hän kietoi miehen käden sen lääke-mukin ympärille -?- ja katsoi miestä vaikka ei toinen nähnyt. Tyttö vilkaisi olohuoneeseen missä isoäiti ja lapsi oli sekä Allien -?- mutta tapitti taas miestä. "Se ei oo mitään myrkkyä. Sen pitäis auttaa sua, se on lääkettä ja muutkin jotka saivat vaarnasta joivat tuota" Catherine kertoi Elliotille. *

* Perille päästyään Allien meni heti katsomaan Alexia ja rupesi siinä lepertämään vauvalle. Elliot oli keittiössä, hän laski nyt tyhjän vesilasin umpimähkää tasolle ja lähti ulkomuistista kulkemaan olohuonetta kohti. Saavuttuaan keittiön suuaukolle hän tokaisi ' täällä ' . Enkeli oli hyvin kalpea ja riutuneen näköinen ja siltä hänestä myös tuntuikin, mutta yritti olla näyttämättä sitä ulospäin, koska ei halunnut huolestuttaa *

* Rin katsoi kun neito enkeli kaatoi seoksen pieniin lääke-annos mukeihin. He alkoivat jakamaan niitä ympäri sairaalaa niille enkeleille jotka olivat saaneet vaarnasta. "Mennään nopeasti" mustahiuksinen tyttö vastasi Allienille ja sanoi vielä toiselle "Toivottavasti hän ei huijannut.." Catherine lähti enkelin kanssa sinne hylätylle talolle seosta mukanaan -?- ja pian saapuivatkin talolle -?-. "Elliot?" Rin huusi kysyvästi, huomasi isoäitinsä olohuoneessa syöttämässä Alexandraa tuttipullosta. *

* Allien auttoi Riniä tekemään lääke seoksen ja mietti mielessään, minkälaisina annoksina se pitäisi antaa, että se riittäisi kaikille. Hän kaatoi seoksen pieniin lääke-annos mukeihin-?- ( sellasiin pieniin värillisiin... XD ) Ja alkoi yhdessä Rinin kanssa jakamaan niitä ympäri sairaalaa oleville seipään saaneille enkeleille-?- Saatuaan sen tehtyä Allien huokaisi iloisesti 'no niin, vaikutus saattaa kestää hetken, mutta mennäänkö nyt jo Elliotin luokse ? Toivottaan parasta, että vaarisi ei päättänyt myrkyttää kaikkia enkeleitä vai oikeasti auttaa ' Enkeli sanoi lopun puolileikillään *

* He laskeutuivat metsässä olevaan enkeli-sairaalaan, tyttö oisi halunnut ensiksi mennä auttamaan Elliotia muttta suostui et he auttaisivat ensiksi arkienkeleitä. "Löytyykö sopivaa paikkaa mis voidaan valmistaa se seos?" Rin kysyi ja pian he löysivät sopivan paikan -?- ja alkoivat valmistamaan sitä seosta -?-. Seoksen valmistuttua -?- mustahiuksinen jäi seoksen vierelle ja mietti miten Alex ja lapsen isä voivat. *

* ' Luulen, että meidän on parasta auttaa ensin arkienkeleitä, he ovat kuitenkin kuninkaallisia.. älä huolehdi, me ehdimme kyllä auttaa kaikkia ' Allien sanoi hieman hymyillen ja laskeutui Rinin kanssa metsässä olevaan enkeli-sairaalaan-?- ' No niin, nyt pitää vain valmistaa se seos... ' Hän totesi mietteliäästi ja vilkuili ympärilleen etsien sopivaa paikkaa *

* Pitkän etsinnän jälkeen he löysivät sen kasvin. Rin nyökkäsi Allienille et he menisivät nopeasti auttamaan muita ennenkuin olisi liian myöhäistä ja niin he lähtivät takaisin -?-. "Mennäänkö me ensiksi Elliotin vaiko niitten arkienkeleitten luokse?" tyttö kysäsi enkeliltä. Hän toivoi ettei olisi liian myöhäistä auttaa Elliotia, ei halunnut kasvattaa Alexandraa yksin koska ei se olisi reilua lasta kohtaan jos ei näkisi enään isäänsä vain sen takia etteivät he kerenneet auttamaan vauvan isää. *

*Neito Enkeli vei Rinin vesiputouksille ja tuon papan luokse sinne rotkoon.  Allien seurasi tilannetta hieman kauempaa, valmiina auttamaan Riniä heti jos tarve vaatisi. He etsivät sitten yhdessä sitä kasvia joka voisi pelastaa kaikki vaarnasta saaneet enkelit. Pitkän ensinnän jälkeen he löysivätkin sen-?- Ja Enkeli oli lähellä alkaa kiljumaan riemusta, mutta onnistui hillitsemään itsensä ' No niin, mennään äkkiä auttamaan heitä, ennenkuin on liian myöhäistä ' *

* "Mennään vain" Rin vastasi neito enkelille ja lähti tuon kanssa sinne vesiputouksille -?-. Tyttö laskeutui sinne missä pappa oli, huomasi tuon ja meni lähemmäksi mutta pysyi kuitenkin kauempana että olisi helpompi lähteä karkuun. "Mitä niissä vaarnoissa oli joilla nefilit seivästi enkelit?" hän kysyi vanhukselta. Pappa katsoi pojantytätrtään hieman ihmeissään, ei nimittäin uskonut et tuo tulisi käymään. "Mitä jos en kerro? Catherine petit luottamukseni" ukko sanoi tytölle. "Itse sä petit mun luottamuksen, aioit pakottaa mua vannomaan jonkun ihme valan. KErro nyt vaan miten voin pelastaa miehen jota rakastan ja miten voin pelastaa hänen perheensä" mustahiuksinen tyttö sanoi, alkoi ärsyyntyä. Lopulta pappa kertoi miten ne enkelit voi pelastaa, etsimällä kasvin vesiputouksilta, laittaa sen kasvin kuumaan veteen ja antaa sen juotavaksi niille jotka saivat vaarnasta. "Kiitos pappa" Catherine sanoi ukolle ja halasi tuota epäröiden, nopeasti vain halasi tuota ja lähti Allienin kanssa etsimään sitä kasvia -?-. *

* Arkienkelit nyökkäsivät vastaukseksi ja painoivat päänsä pehmeisiin tyynyihin niskansa takana. Allien nyökkäsi Rinille ' tulen auttamaan sinua ' hän totesi ja kääntyi siihen suuntaan missä vesiputous sijaitsi ' mennäänkö ? ' *

* Catherine kuunteli arkienkeliä samalla kun katsoi noita varovasti, pelkäsi hieman noita kun ei tuntenut. "Kiitos. Tulen kertomaan sitten teille mitä saan vastaukseksi tai sit joku muu tulee kertomaan" tyttö sanoi ja kääntyi katsomaan Allienia ja kysyi tuolta "Voisitko sä tulla mukaani?" Hän toivoi et neito enkeli tulisi mukaan, ei halunnut muita mukaan kun ei tunne muita eikä varmaankaan luottaisi muihin yhtä paljon kuin Allieniin. *

* Arkienkelit olivat hiljaa ja tuijottelivat sokeilla silmillään eteensä. He eivät hetkeen sanoneet mitään, epäröivät, ennenkuin yksi heistä nyökkäsi hitaasti. ' Kai se on pakko, jos meidän on kerta mahdollisuus parantua sitä kautta, niin olkoot. ' hän sanoi. ' Isoisäsi vietiin vesiputouksien luona olevaan rotkoon, mistä hän pääse pois vain enkeleitten avustuksella' * / Tönkköö :<