• Wrong place at the wrong time (17) •

* Neiti Graya kuunteli prinssiä hiljaan samalla kun tuota katsoi. Hän ei tiennyt toisen haistavan tytön veren. Erin katsoi eteensä kun he kävelivät ja kuunteli mitä Kaspar sanoi. "Et sä söis mua täällä ihmisten keskellä" hän sanoi hiljaan miehen korvaan ja hymyili siinä virnistäen. He saapuivat saliin ja etsivät omat paikkansa. Catherine katsoi vampyyriä hiljaan kunnes valot himmenivät ja mainokset alkoivat, hän kääntyi katsoimaan valkokangasta. Elokuva alkoi ja brunette keskittyi leffaan mutta haki kädellään Kasparin käden omaansa -?-. Tyttö söi popparia joi välillä cokista. *

* ' Niin, enköhän minä jaksa odottaa. ' Kaspar tokaisi pienesti hymyillen. Heidän lähdettyä kävelemään neljänteen kerrokseen, prinssi pidätti ihan varmuuden vuoksi hengitystään, ettei haistaisi muitten ihmisten hajuja. Koskaan ei voinut olla liian varovainen. Hän pystyi kuitenkin maistamaan suussaan vienon veren maun, hajun kautta, ja tunnisti sen heti Rinin vereksi. Hän vilkaisi hieman otsarypyssä tyttöön, tajuten, että tuo oli purrut huultaan. ' Varo vain etten syö sinua.. ' hän sanoi leikillä ja hymyili saadessaan pusun poskelleen. He menivät saliin ja etsivät omat paikkansa. Eikä kestänyt kauaakaan kun valot himmenivät ja mainokset alkoivat, niitten loputtua, pimeni kokonaan sen merkiksi, että elokuva alkaisi. *

* Erin katsoi miehen hymyä ja jatkoi itsekin hymyilemistä. Hän kuunteli hiljaan mitä Kaspar puhui, huomasi tuon iskevän silmää. "Ei varmaankaan oo.. Ehkä joudut oottamaan siihen asti kunnes päästään takaisin sun luokses" tyttö sanoi hiljaan virnistäen. Hän katsoi kun toinen osti heille molemmille popcornia ja cokista, pian he lähtivätkin käsi kädessä neljänteen kerrokseen kävelemään -?-. Tyttö puri alahuultansa samalla kun käveli. "Ootko sä nähnyt mitään nykyajan leffoja?" hän kysyi prinssiltä samalla kun tuota katsoi, oli lopettanut alahuulensa puremisen ja huulesta vuoti ihan vähän verta suun sisäpuolella. Catherine antoi nopean pusun Kasparin poskelle -?- kunnes he menivät saliin -?-. *

* Kaspar ei oikeastaan tuntenut tytön puristusta kädestään, se oli yksi niitä vampyyriksi tulemisen sivuvaikutuksia. Hän huomasi, että tyttö meinasi sanoa jotain, mutta ei sanonutkaan, hän hymyili tuolle ja ajatteli mielessään # Hyvä tyttö # He lähtivät ostamaan syötävää ja juotavaa. ' Otan samat kuin sinäkin... vaikka mieluummin ottaisin jotain muuta, mutta en oikein usko, että täällä on sellaista myytävänä ' hän sanoi arvoituksellisesti, iskien silmää. Vampyyri tietenkin tarkoitti hänelle ominaista ravintoa. Hän osti heille kummallekkin popcornia ja cokista. ' Elokuva on neljännessä kerroksessa ' Hän kertoi. Elokuva pidettäisiin siis toisessa suuressa-salissa. *

* Catherine katsoi Kasparia hiljaan odottaen vastausta. Hän antoi vampyyrin ottaa tyttöä kädestä kiinni ja piti puristi hieman miehen kättä -?-. He menivät kassalle, brunette katsoi myyjää ja sitten kääntyi katsomaan prinssiä ja kuunteli tuota. Erin oli aikeissa sanoa jotain mutta päättikin sitten olla sanomatta, hänen kasvoistaan saattoi huomata että tytön oisi tehnyt mieli sanoa jotain. "Popparia ja cokista" neiti vastasi hymyillen katsoen Kasparia vihreillä silmillään, mitkä loistivat hieman kirkkaampina kuin yleensä. "Otatko sä jotain?" Catherine kysyi prinssiltä kun he menivät ostamaan syötävää ja juotavaa -?-. *

* Kaspar virnisti Erinille takaisin ja luki Salt-elokuvan kohdasta puoli ääneen. '' CIA-agentti Evelyn Salt joutuu elämänsä liemeen, kun häntä epäillään kaksoisagentiksi. Evelyn yrittää pakomatkallaan paikallistaa aviomiehensä sijainnin, hoitaa tehtävänsä kunnialla loppuun ja selviytyä hengissä kollegoidensa hengittäessä niskaan. '' Prinssi luki ja nyökkäsi sitten hyväksyvästi. ' Kuulostaa mielenkiintoiselta, mennään vain katsomaan ' hän tokaisi hymyillen ja tarttui tyttöä hellästi kädestä-?- johdattaen tuon kassalle. ' Minä maksan. Haluatko jotain syötävää ja juotavaa? ' Hän kysäisi ja sanoi maksu jutun sellaisella äänellä että vastaan ei ollut sanomista. Äänensävyä kutsuttiinkin yleensä '' kuninkaalliseksi ääneksi '' *


 

* Tyttö katsoi ympärilleen kun he saapuivat elokuvateatterin aulaan. Ei siitä ollut kuin melkein kuukausi kun hän viimeksi kävi katsomassa leffan teatterissa. Erinin mielestä aula näytti siistiltä, ei sellaiselta roskakasalta kuin jotkut leffateatterit missä oli käynyt. Hän ei pistänyt vastaan kun prinssi johdatti hänet leffa-listan kohdalle. Brunette neito katsoi listaa miettien mitä haluaisi katsoa. Hän myös kuunteli mitä mies puhui. "Eli sun oli aikakin käydä leffassa" Catherine sanoi virnistäen Kasparille. "Käviskö tuo Salt?" hän kysyi vampyyriltä hymyillen samalla kun tuota katsoi. *

* Kaksikko lähti siis käsikkäin leffateatterin aulaan. Uusi teatteri on melkoisen suuren kokoinen. Rakennus oli nelikerroksinen ja kaikissa muissa kerroksissa leffa-saleja oli nelisen kappaletta, paitsi ihan ylimmäisessä vain kaksi, erittäin suurikokoista salia. Prinssi johdatti Erinin sen päivän leffa-listan kohdalle-?- ' Noh, mitä haluisit mennä katsomaan? Itse en ole katsonut elokuvia yli sataan vuoteen joten olen ihan pihalla tälläisistä ' Kaspar sanahti ja virnisti. Hän sanoi sen kuitenkin sen verran hiljaa, ettei ketkään muut ihmiset kuulleet sitä, tosin nuo olisivat varmaankin pitäneet sitä vitsinä tai liioitelulta. Kaspar katsoi listaa tajuamatta siitä kuitenkaan yhtään mitään. Hänen elinaikanaan ei aluksikaan oikeastaan ollut leffoja ja sitten ne olivatkin vain harmaa-valkoisia todella huonosti tehtyjä elokuvia joissa ei ollut niin päätä eikä häntääkään. *

* Erin ihmetteli mielessään miksi toinen ei vastannut heti mutta antoi asian olla. Hän katsoi tuulilasista läpi seuraten missä olisivat. Tyttö ei uponnut omiin ajatuksiinsa vaan katsoi ulos eikä miettinyt mitään, ei ainakaan tuolla hetkellä. Catherine kääntyi katsomaan Kasparia kun tuo prinssi vastasi kysymykseen. Tytön kasvoilla ei ollut hymyä eikä oikeastaan minkäänlaista ilmettä tuolla hetkellä, ihan kuin olisi vain tyhjä kuori joka istuisi pelkääjän paikalla. Vampyyrin pysäköityä auto parkkiruutuun, neiti Graya katsoi edelleen miestä ja tällä kertaan pieni hymyn tapainen kasvoillaan. "Juu, oon valmiina" hän vastasi miehelle ja nousi pois autosta. Kakasikko lähti käsikädessä kävelemään leffateatterin sisälle -?-. *

* Kaspar katsoi hetken aikaa vain suoraan eteensä, ennenkuin kääntyi katsomaan Eriniä ja hymyili tuolle lempeästi ennenkuin käänsi katseensa takaisin tiehen. Prinssi ei ajatellut ensin yhtään mitään, ennenkuin vajosi muistoihin, muistoihin jotka koskivat sitä aikaa, kun hän eli Amerikassa. Tuolloin oli ollut yksi nainen jota hän oli rakastanut, he olivat jopa menneet naimisiin, mutta sitten.. nainen katosi, Kaspar ei tiedä mitä tuolle tapahtui, kun ei ollut nähnyt eikä kuullut naisesta mitään katoamisen jälkeen. Hän oli montakymmentä vuotta etsinyt tuota, mutta turhaan, kuitenkin, vaikka siitä oli kulunut yli 200 vuotta, hän tunsi jotenkin, että tuo oli vielä elossa, joka pystyi tarkoittamaan vain sitä, että hänen oli täytynyt muuttua vanpyyriksi. Ehkä tuo oli lakannut rakastamasta häntä, löytänyt jonkun toisen vampyyrin johon rakastui ja antoi tuon muuttaa itsensä kaltaisekseen. Kaspar huokaisi raskaasti ja pudisteli muistot pois mielestään, hän ei voinut jatkuvasti muistella menneitä, tosin menneillä oli tapana palata takaisin kuin frispiit. Vasta jonkin ajan kuluttua Kaspar tajusi että Erin oli kysynyt häneltä jotain. ' Ai, öh.. katsotaan mitä sielä pyörii ' hän vastasi ja hymyili pahoittelevasti sille että vastasi niin myöhään kysymykseen, vaikka ei siinä kestänyt kuin muutama minuutti, on sekin aika pitkä aika. Vielä muutama minuutti ja sitten he tulivat perille, Kaspar pysäköi autonsa torin alle, missä oli yllättävän täyttä, onneksi sieltä kuitenkin löytyi vielä yksi parkkipaikka. Prinssi peruutti auton parkkiin ja sammutti sen sitten siihen, kääntyen katsomaan Eriniä pienesti hymyillen ja päättäneenä, että keskittyisi ainakin nyt ihan vain nykyhetkeen. Menneet olkoot menneitä. Ainakin tänään. ' Valmiina ? ' hän kysyi aidosti hymyillen. *

* Catherine katsoi toista, räpsytti välillä silmiään. Hän kuunteli prinssin puhumista eikä seurannut missä he olivat, vain sen tiesi et olivat jossain päin Lontoota. Tyttö mietti oliko toinen suuttnut tai jotain vaiko ärsyttikö toista kun tyttö vain kyseli, mutta ei tyttö sanonut mitään vielä ainakaan. "Okei.. Kiitos valaistuksesta" Erin sanoi, hänestä alkoi tuntumaan hieman pahalta kun tutnuti siltä et ois suututtanut toisen. Hän kääntyi katsomaan ikkunasta ulos ollen hiljaan kun ei oikein keksinyt eikä viittinyt kysellä enempään. "Mitä leffaa mennään kattomaan?" tyttö kuitenkin kysyi mutta katsoi kuitenkin eteenpäin, sivusilmällä kuitenkin katsoen vampyyriä. *

* Kaspar ajoi juuri keskustaan tytön jatkaessa kyselemistä ja lähti ajamaan kohti keskutan toista puolta, jonne oli jonkun verran matkaa, Lontoo kun ei ollut ihan pieni paikka. ' Kyllä, haluaisin olla ihminen, en halua ikuista elämää, ellei ole joku jonka kanssa voisi sen ikuisen elämän viettää. Silloinkin.. en jaksaisi ikuista elämää, tosin kukaan ei elä ikuisesti, oli kuinka ikuinen tahansa. ' Kaspas selosti ja lopetti puhumisen hetkeksi ennenkuin vetäisi sanat kunnolla solmuun. ' Onko vampyyreilläkin tunteet ? Tottakai on. Lömpöä ja kylmää, kuten kaikkea fyysistä kipua me tunnemme tosi huonosti, mutta tunteita me tunnemme moninkerroin vahvemmin kuin ihmiset. Kuten jos Vampyyri rakastuu, hänen rakkautensa kestää ikuisesti, kun taas ihminen.. voi ensinnäkin lakata rakastamasta. ' *

* Toisen näyttäessä uudestaan kieltään, Erin tökki Kaspari sormellaan tuon käsivarteen -?-. "Sie olet ilkeä.." hän sanahti ja esitti loukkaantunutta mutta hihitti sitten, ei hän voinut olla loukkaantunut siitä kun toinen näytti kieltään. Neiti kuunteli mitä mies puhui, oli itse hiljaan. "Eli siis olisit siis 18-19 vuotias?  En tiiä ymmärsinkö oikein ja tiedän et selitin aika huonosti mut en osaa selittää kaikkee" Catherine sanoi ja virnisti. "Aika outo taru.. En usko taruihin, paitsit et varmaan mun kannattaa alkaa uskoo ku en uskonut vampyyreihin mut niit olikin olemassa.." hän sanoi miettelijäästi. "Haluaisitko sä olla ihminen vai?" tyttö kysäsi katsoen prinssiä. "Onko vampyyreillä tunteet? Entä tuntevatko ne paremmin kaiken ilon ja kivun ja tollasien kuin ihmiset?" hän jatkoi kyselemistä taas. *

* Erin tokaistessa kuinka huonotapa kielen näyttäminen oli, Kaspar näytti ihan uhallaan uudestaan kieltä ja hymyili sitten ilkikurisesti. Hän naurahti tytön yrittäessä selittää kysymyksensä. ' Jaa'a tuo on aika vaikea kysymys, koska kukaan ei oo koskaan törmännyt vampyyriin joka olisi kuollut vanhuuteen, joten emme edes tiedä, kuinka pitkään voimme vanheta, tai loppuuko fyysinen vanhenemisemme joskus... ' Kaspar jäi hetkeksi miettimään sanomaansa ennenkuin jatkoi ' Periaatteessa olisin 18-19 vuotias, siihen aikoihin meidän ikääntymisemme alkaa hidastumaan. Mutta muihin verrattuna olen vasta 1-2 vuotias. ' Nuori prinssi kurtisti kulmiaan ajatukselle. ' Ja kyllä, minua ärsyttää aika useinkin olla vampyyri, toisin kun luullaan, ei ole mukava elää käytännössä ikuisesti, ei ole kiva pysyä saman näköisenä ja ikäisenä monta sataa vuotta. Itseasiassa, eräs taru kertoo, että jossakin on puu joka kasvattaa kultaisen hedelmän kerran tuhannessa vuodessa ja vampyyri joka syö hedelmää, muuttuu kuolevaiseksi. Useat ovat lähteneet etsimään puuta, vaikka sen olemassa oloa ei edes tiedetä varmaksi, ehkä se on vain taru, kuka tietää. ' *

* Catherine kuunteli Kasparia hiljaan hymyillen. Toisen sitten näyttäessä kieltään tyttö näytti takaisin. "Tiesitkö et on epäkohteliasta näyttää kieltä" Erin sanahti mutaa hymyili ilkikurisesti. "En tiedä miten kysyisin tän mut jos sä kerta oot muihin verrattuna nuori ni , mitenköhän sen vois sanoo.. Ni siis jos oot muihin verrattuna nuori ni minkä ikäinen sä olisit tai siis minkä ikäiseltä sä näyttät, en osaa selittää.. Mitä ikävuotta un ikäs vastaa ihmisten iässä tai siis jos sä oot jotain 300 vuotta ni näytätkö sä ihmisten iässä olevaa esim 20 vuotiasta?" hän kysyi, oli huoneó esittämään tuota kysymystä kun ei tiennyt missä järjestyksessä sanoisi sanat ja mitä sanoja sanoisi. "Ärsyttääkö sua välil olla vampyyri?" tyttö kysyi taas. *

* ' Ei minua haittaa että kyselet, saat kysellä niin paljon kun jaksat ja vaan keksit kysymyksiä ' Kaspar sanoi naurahtaen hieman. Hän nyökytti päätään sen merkiksi että oli samaa mieltä tytön kanssa hiljaisuus-jutusta. Tosin Kaspar oli jo tottunut hiljaisuuteen mikä usein ympäröi hänen kaltaisensa, kaikki asiat tuntui olevan jo sanottu ja kaikki tunsi kaikki läpikotoisin. Hän näytti Erinille kieltä, tuon haukkuessa häntä vanhukseksi. ' Itseasiassa kaltaiseni parissa minä olen vielä  vasta lapsi, tai no.. erittäin nuori kuitenkin. ' Hän sanoi naurahtaen. ' Jaa'a.. tällähetkellä minulla on menossa historian kirjat-vaihe. Sitä ennen oli fantasia-vaihe, mutta se vaihe oli äärimmäisen lyhyt... jostain syystä. ' Kaspar sanahti ja kääntyi kylälle vievää tietä kohti. He olisivat piakkoin perillä... tai no oli sinne nyt vielä jonkun matkaa kuitenkin. *

* Brunette neiti katsoi vampyyriä ja ihmetteli hetken aikaan miksi toinen naurahti. Hän kuunteli miestä hiljaan samalla kun edelleenkin vain toista tapitteli. "Haittaako sua et kyselen? Mun mielest ei oo hirveen kivaa olla hiljaisuudessa tai ainakaan jos sellaisessa mis tuntee olonsa jotenkin kiusalliseksi. Oon tottunut yleensä siihen et joku ees puhuu.. Ja halusin tietää susta enemmän" Erin vastasi Kasparin kysymykseen. "Sähän oot vanhus.. Onks kivaa olla vanhus?" Catherine sanoi äänessään pieni kiusoitteleva sävy ja samalla hymyili ilkikurisesti. Hänestä oli välillä kiva kiusata muita. "Millaisia kirjoja tykkäät lukea?" tyttö kysäsi. *

* Kaspar naurahti hieman huvittuneena ja katsahti sivusilmällä tyttöön ' Mistäs tämä kyseleminen yllättäin tuli? ' Hän kysyi ilkikurinen pilke silmissään, mutta keskittyi sitten taas tiehen ja mietti hetken aikaa hiljaa vastaisiko kysymyksiin, eikä keksinyt mitään syytä miksei niihin voisi vastata. Hyvän muistinsa ansiosta hän muisti hyvin kaikki kysymykset. ' Katsotaanpas... en meinaa enää oikein pysyä perässä iän kanssa, mutta olen lähemmäs 300. Ja ei, en ole aina asunut Briteis. Synnyin kyllä täällä. 20 vuotiaana muutin Amerikkaan ja asuin sielä lähemmäs 50 vuotta ennenkuin muutin Venäjälle ja asuin sielä yli 100 vuotta jonka jälkeen palasin takaisin tänne. ' Kaspar kertoi ja piti pienen tauon ennenkuin vastasi muihin kysymyksiin. ' Nuorempana tykkäsin paljon maalata ja tykkään varmasti vieläkin, mutta en vain ole ehtinyt tarttua siveltimeen yli 180 vuoteen. Lukemisesta olen aina myöskin pitänyt, mutta sitäkään ei ehdi tehdä enää niin paljon kuin ennen, vaikkakin ihan riittävästi kyllä. ' Nuori vampyyri vastasi pienen hymynpoikasen kanssa ja kaarsi tietä katsomatta hiekkatieltä pois, asvaltti tielle. Siirtäen vasta sen jälkeen katseensa takaisin eteenpäin. *

* Erin katsoi Kasparia vihreillä silmillään, ei vilkaissut tiehen. Hän kuunteli miestä hiljaan ajatellen samalla kaikenlaista, mutta lähinnä liittyen heihin kahteen. "Juu sopii tietenkin" tyttö vastasi hymyillen, mietti kääntyisikö katsomaan tietä mutta katsoi edelleen toista. Pian hän kuitenkin käänsi katseensa tiehen ja nojasi oveen, sivusilmällä katsoi prinssiä. Catherine ei keksinyt oikein mitään puheenaihetta mistä he voisivat puhua. Hänellä kävi mielessä et kysyisikö toiselta jotain mitä haluaisi tietää vaiko eikö. "Kuinka vanha sä tarkalleen ottaen oot? Entä ootko sä asunut aina Briteis? Mitä sä tykkät tehdä? Mistä sä pidät?" Erin alkoi kyselemään samalla katsoi toista. *

* Kaspar katseli eteenpäin, vaikka olisi pystynyt ajamaan aika kauan vaikka ihan sokeana, sen verran monta kertaa oli ajanut sitä hiekkatietä pitkin ja ylipäätään autolla ajanut. ' Käydään ensin leffassa, jos sopii ' hän ehdotti ja vilkaisi tyttöä hymyillen, ennenkuin keskittyi taas tiehen, vaikka jos sinne olisi joku hirvi tai jänis hypännyt, olisi hän pystynyt väistämään sen helposti terävien aistiensa ansiosta. Oli kuitenkin parempi luoda Erinille turvallisuuden tunne. *

* Brunette kuunteli vampyyriä hiljaan. "Puret.." hän sanoi virnistäen. Catherine istui pelkääjän paikalla katsoi eteensä mutta kääntyi katsomaan Kasparia hymyillen kun he lähtivät ajamaan hiekkatietä pitkin. Hän kuunteli prinssiä hymyillen samalla. "Käydään vaan leffassa. Saat päättää mitä mennään kattomaan. Jos tiedät sen paikan mist puhuin ni osaat varmaankin ajaa sinne" Erin vastasi ja kysyikin pien "Mennäänkö me eka sinne lefffaan vaiko sinne järven rannalle?" Hän ei  kääntänyt katsettaan pois miehestä, tytöstä oli mukavaa tehdä jotain tavallista toisen kanssa. *

* ' Ai purenko minä huultani ? En huomannut ' Kaspar sanoi irvistäen ja katsoi kuinka Erin meni pelkääjän paikalle. Hän vapautti käsijarrun ja otti kytkimen tuntumalle, lähtien hitaasti autolla liikkumaan, ajaen hiekkatietä. ' Minäkään en muista sen paikan nimeä, mutta luulen tietäväni mistä puhut. Voidaan myöskin käydä katsomassa joku leffa.. itseasiassa kylän reunalle on avattu uusi elokuvateatteri, voidaan käydä sielä, jos haluat ' Kaspar ehdotti vilkaisten auton taustapeilistä taakseen ja katsoen nopeasti Eriniä kysyvästi, siirtäen katseensa takaisin eteenpäin ja kiihdyttäen nopeutta kuuteenkymppiin, hiekkatiellä ei paljoa kovempaa kehdannut ajaa. Tavan tallaajat olisivat ajaneet korkeintaan neljää-viittä kymppiä, mutta Kasper olikin hurjastelia-tyyppiä. *

* Toinen ohjasi bruneten autolle. Catherine katsoi prinssiä hymyillen, katsoi kun toinen puri alahuultaan. "Miksi sä puret sun huultas?" hän kysyi toiselta ja meni pelkääjän paikalle istumaan. "Ei oo oikeastaan mitään tiettyä paikkaa missä haluaisin käydä ja en halua käydä ostoksilla.. Mmm.. " tyttö vastasi ja alkoi miettimään. "Nyt mä keksin, ehkä.. Voitais mennä kattoo joku leffa tai sit voitais tehdä jotain kivaa. Mennään sinne.. Mikä se nyt olikaan.. En muista sen paikan nimeä mut siin on järvi ihan vieressä ja siel voi pelata vaikka mitä ja kaikkee" Erin ehdotti hymyillen säteilevästi. Hänellä oli kylläkin pienia takaa-ajatuksia mutta ei hän niitä Kasparille kertoisi, ei ainakaan vielä. *

* Kaspar ei voinut lakata hymyilemästä tytölle. ' Sepä mukava kuulla ' hän sanahti hieman leikkisästi ja ohjasi tytön autolleen-?- ' Mietitääs.. ' hän sanoi ja puri täytelästä alahuultaan miettiessään. Hänen kulmansa oli hieman söpösti kurtussa, mutta ei sillä tavalla että olisi näyttänyt vihaiselta, pelkästään mietteliäältä. ' No hö, en keksi mitään ' hän murahti ja kohautti anteeksi pyytävästi olkiaan. ' Onko jotain tiettyä paikkaa missä haluat käydä ? Tai haluatko vaikka käydä ostoksilla ? ' hän kysyi samalla kun he istuutuivat autoon-?- Ja Kaspar käynnistä auton joka alkoi hurisemaan mielyttävästi, tuskin huomattavasti kuitenkin. Se oli niitä autoja, jotka liikkuivat kuin veden päällä, kiitos hyvän jousituksen. *

* Erinin kasvoille ilmestyi leveä iloinen hymy kun näki Kasparin odottavan portaiden alla. "Juu oon valmis. Oon valmis melkein milloin vain" hän vastasi ja virnisti. Tytön oisi tehnyt mieli näyttää kieltä mutta ei näyttänyt, hän oli hyvällä tuulella ja myös hieman leikkisällä. He lähtivät autolle päin kävelemään -?-. "Mihin me mennään? Onks sul mitään mitä haluaisit tehdä?" neiti kysyi prinssiltä. *

* Nemo oli tyypilliseen tapaansa ominut Kasparin sohvan, mutta prinssi ei sanonut siitä mitään, oli tottunut siihen, eikä se oikeastaan häntä pahemmin häirinnyt, istukoon missä haluaa. Kaspar kävi juomassa yhden pullollisen pullo-verta, joka ei mastunut järin hyvälle, mutta mikäli he menisivät lähellekkin muita ihmisiä, oli parempi ottaa varman päälle. Toista pulloa hän ei kuitenkaan saisi kurkustaan alas joten oli tyydyttävä yhteen. Vampyyri heitti tyhjän pullon lasinkeräys-roskikseen ja meni odottamaan Eriniä portaiden alle. Tytön sitten tullessa alakeraan, prinssi hymyili säteilevästi. ' Valmiina menemään ? ' hän kysyi iloisesti. *

* "Olet sinä söpö. Okei suloinen, hyvännäköinen.. Komea, ihana, upea" Erin sanoi hymyillen. Hän ei tiennyt minne haluaisi lähteä, halusi vain olla toisen kanssa. "Juu käy. Jos vaihdan vaatteet ja meikkaan lähetään vaik sitten" tyttö vastasi ja katsoi kun vam,pyyri lähti pois huoneesta. Catherine nousi ylös sängystä, jätti peiton sängylle ja meni kylpyhuoneeseen kävi pesulla ja kaivoi tavaroistaan esille mustat caprit ja punaisen tuubitopin. Hän meikkasi, laittoi meikkivoidetta, puuteria, ripsaria ja rajasi silmänsä, laittoi myös huulikiiltoa. Hän harjasi hiuksensa, jätti ne auki ja laittoi punaiset tennarinsa jalkaansa ja mustan pienen laukun otti olalleen ja lähti pois huoneesta kävellen alakertaan. *

* Kaspar kohotti toista kulmaansa tytölle ' Söpö ? ' hän naurahti hieman ja pudisteli päätään, sanomatta kuitenkaan mitään. Hän tarttui tuota kädestä, kun tyttö haki hänen kättään omaansa. ' Lähdetään heti kun vain haluat, mietitään sitten minne lähdetään. Käyn ilmoittamassa muille, etteivät ala ihmettelemään kun ei olla täällä, nähdään alakerrassa, käykö ? ' hän kysyi. Mikäli Erin vastasi myöntävästä, niin hän meni alakertaan, olohuoneeseen ja ilmoitti Nemolleja Rufukselle, että oli lähdössä Erinin kanssa käymäs muualla ja käski ilmoittaa myös kuninkaalle, koska ite ei jaksanut tuota lähteä etsimään. *

* Neito katsoi kun toinen tuli sitten viereen istumaan. Hän kuunteli miestä hiljaan samalla kun tuota katsoi. "Lähetään vaik jonnekin muualle jos käy. mut minne?" Erin vastasi Kasparin kysymykseen ja katsoi tuota, naurahti kun toinen pöyhi hiuksiaan. Hän hymyili, tai no melkein virnisti ehkä pikkaisen. "Sä oot söpö" tytön suusta pääs ja hän haki kädellään prinssin kättä omaansa -?-. "Mihin aikaan ollaan lähössä? mun pitäis varmaankin vaihtaa vaatteet sitä ennen.." Catherine kysyi vampyyriltä. *

* Kaspar odotti ja kuunteli sitten hiljaa kun Erin kertoi unestaan. Hän liikahti automaattisesti tyttöä kohti, mutta jäi sitten epäröimään hetkeksi paikoilleen. Pienen tauon jälkeen Kaspar kuitenkin meni tytön viereen istumaan-?- ' Haluatko olla kartanossa vai lähteä jonnekkin muualle? ' hän kysyi ja hymyili pienesti ihanaa hymyään. Kaspar kumarsi hieman päätään ja pöyhi hiuksiaan jotka olivat vielä pikkasen märkiä kylvyn jäljiltä. Pöyhiminen sai ne näyttämään jotenkin söpömmältä. Kaspar nojasi kyynärpäillään sängylle takakenoon ja odotti mitä tyttö vastaisi hänen kysymykseensä. *