~ The World has fallen ~ (K16)

First topic message reminder :

* Elliot oli omissa ajatuksissaan, eikä aluksi tajunnut, että toinen puhui, kun hän sitten tajusi, niin hätkähti pikkasen. Enkeli hieroi sormillaan ohimoitaan ' Mmh... siis joku sinun verisukulaisen täytyy olla puhdas nefili, joko äitisi tai isäsi.. tai joku sisaruksista... tai jopa isovanhemmista. ' Hän kertoi, vajoten sitten takaisin ajatuksiinsa puoliksi *

* Elliot tapitti tyttöä ja kuunteli hiljaa. Hän huokaisi mielessään helpotuksesta, kun tyttö laittoi boleronsa mustelmien peitoksi. Tytön alkaessa silittelemään hänen poskeaan hän huokaisi ja sanoi '' Hyvä on, mutta muistakkin pitää itsestäs huolta, jos sulle sattuu jotain niin.. noh, helvetti pääsee irti ' hän sanoi ja virnisti perään. Elliot oli hyvinkin tosissaan. ' Allien jos mikä on hyvä suojelusenkeli sinulle ' hän mutisi ja hymyili pienesti. Elliot haukotteli ja huokaisi heti perään *

* Rin tarkkaili miestä ja kuunteli ku toinen puhui. "Sun pitää levätä jos haluut pitää siipes. Etkä sä voi enään mitään sille mitä on tapahtunut" hän sanoi, laittoi boleronsa takaisin päällensä ettei toisen tarvitse katsoa niitä mustelmia. Tyttö tapitti Ellioti ahiljaan ja sanoi "Lupaa mulle et lepäät tääl siihen asti kunnes sun annetaan luvan poistua. Ja pidät itsestäs huolen, mä lupaan pitää ittestäni huolen ja lapsesta, lupaan syödä ruokaakin. Allien on mun suojelusenkeli kuulemma jonkun aikaa." Rin vei käden Elliotin poskelle -?- ja alkoi silittämään sitä -?-. *

* Elliot kuunteli hiljaa mitä tyttö kertoi. Tuon sitten kertoessa papasta ja näyttäessään mustelmat, Elliotin kasvot kiristyivät ja hän näytti todella, todella vihaiselta,vetäisi sitten happea silmät kiinni ja huokaisi, rentouttaen kasvonsa. ' Tärkeintä on, että olet kunnossa.. tai no niin kunnossa kun nyt olet, pitää muistaa kiittää Aylaa myöhemmin. ' Hän sanoi, katsellen vähän aikaa kattoon ja sitten taas tyttöön. Hänen kasvoistaan ehkä pystyi näkemään turhautumisen. ' Vihaan sitä, että joudun vaan makaamaan täällä turhanpäiväisenä enkä edes tiedä oletko kunnossa ja turvassa, se on inhottavaa ' hän kertoi *

* Rin katsoi enkelin leikattuja hiuksia hetken aikaan kunnes sitten meni tuon viereen istumaan, siihen mihin toinen oli taputtanut paikkaa vieressään. "Ihan hyvin oon voinut. Hautajaisia ei oo pidetty, ne pidetään vasta ens viikolla. Isoäitini voi jo paremmin, kävin tänään Carlin kaa katsomassa häntä" tyttö vastasi enkelin kysymyksiin. Hän ei tiennyt oikein mitä kertoisi, tapitti vain Elliotia silmiin, hymyillen. "Pappa kävi kyl meil.. Hän on nefili ja aikoi pakottaa mua vannomaan valan mut en vannonut en mä haluu vannoo mitään nefilin valaa kun en ees haluu olla mikään nefili" Rin kertoi, oli hetken hiljaan, riisui sen pitkähihaisen boleron ja toinen näki ne mustelmat hänen käsivarsissaan -?-, tyttö jatkoi puhumista "Se kävi muhun käsiks ja kiitos Allienin pääsin papan otteesta irti." *

* ' sata varma ' Allien sanoi, ennenkuin tyttö katsosi huoneeseen. Elliot nukkui, mutta heti kun aisti tytön tulon huoneeseen, hän aukasi silmänsä hitaasti ' Rin ? ' hän oli hieman ihmeissään kun toinen oli tullut katsomaan häntä ja se sai hänet hymyilemään. ' Ei ole kehumista, mutta paranemaan päin ' hän kertoi, ja haroi hajamielisesti hiuksiaan jotka oli leikattu vähän lyhyemmäks. ' Mutta miten sinä voit Rin ? ' hän sitten kysyi, katsoen tyttöä kiinteästi ja taputtaen sitten kädellään, paikkaa vieressään ' Tule istumaan tähän, mutta varo siipiäni ' hän pyysi hymyillen. ' Miten hautajaiset meni ? Voiko mummosi paremmin ? Kuulin, että pappasi oli tullut käymään. ' Elliot kyseli *

* Rin ei kerennyt reagoimaan mitenkään kun oli Allienin sylissä ja he lähtivät taivaaseen. Tyttö oli taas kerran lumoutunut taivaasta, ei oo tottunut näkemäänsä vaikka oli jo kerran käynyt siellä. Rin katsoi ympärilleen kun saapuivat sairaalaan, kaikki oli hänen mielestä aivan liian kaunista, myös sairaala kun ei tuo sairaala näyttänyt tytön mielestä yhtään samanlaiselta kuin ne sairaalat maan pinnalla mis oli käynyt. He menivät portaat ylös ja huoneen 14 eteen, Cat kuunteli kun Allien puhui mutta kysyi neito-enkeliltä "Ootko ihan varma etten putoo?" Tyttö avasi huoneen oven, ja näki Elliotin siinä pumpulisängyssä makaamassa -?-, käveli varovasti sängyn viereen ja kun saapui sihen hän otti miestä kädestä kiinni -?- hymyillen tuolle. "Hei" Rin sanoi enkelille hymyillen iloisesti ja kysyi "Miten sä voit?" Hän oli huolissaan Elliotista, katsoi huonetta ja ajatteli #Wow. En oo ennen nähnyt mitään tälläistä. Toii sänkykin näyttää hieman jättihattaralta.# *

* Allien taputti käsiään innostuneena yhteen ' Jokainen uusi perheenjäsen on suojelemisen arvoinen! ' Hän sanoi hymyillen ja kohotti hieman siipiään ' Selvä on, lähdetään sitten Elliotin luokse ' Ennenkuin Rin ehti edes reagoimaan mitä tapahtui-?- Hän olikin jo Enkelin sylissä ja tuo syöksähti ikkunasta ulos, levittäen siipensä ja lentäen kohti taivasta. Taas kirkas valo sokaisi heidät ensin hetkeksi. Allien osoitti palatsin lähellä olevaa suurta rakennusta ' tuolla on sairaala ' hän kertoi ja lähti matalalla pilvien yllä lentämään sitä kohti. ' Voit olla nyt vähän pidempään kuin viimeksi, koska olet käynyt täällä jo kerran ' Allien sanoi ja pian he olivatkin perillä. He menivät suurista ovista sisään ja saapuivat aulaan. ' Elliot on toisessa kerroksessa, 14 huoneessa ' Enkeli sanoi ulkomuistista. He menivät portaat ylös ja sinne 14 huoneen eteen-?- ' Kas näin, minä en tule tämän edemmäksi, älä huoli sinä et putoa ja pysyn koko ajan lähettyvillä ' Allien sanoi ja nyökäytti päätään oven suuntaan, että tyttö menisi sinne.
Sen oven takana oli yksi iso pumpuli-sänky missä Elliot nukkui, mutta heräisi kyllä aistiessaan tytön läsnäolon. Hänen siipensä oli levitettynä sivuille, jotka oli juurista kipsattu ja siitä eteenpäin paljaat. Pienen sulan alut näkyivät luusta *

* Tyttö ei tiennyt et neito-enkeli kuuli hänen sanansa. Rini huoneessa oli ikkuna auki ja hän katsoi ikkunasta ulos, katsoi kun tuo neito-enkeli lensi ikkunasta sisään. Hän kuunteli mitä neito-enkeli sanoi, ei ollut tottunut siihen et joku oli innoissaan hänestä vaikka he eivät edes tunteneet toisiaan. Cat tapitti Allienia ja sanoi "Tarvitsenko mä vai suojelusenkelin? Onhan se mahtavaa." Hän oli kuitenkin varuillaan ihan varmuuden vuoksi, kun ei luottanut tuohon enkeliin kun ei tuntenut tuota. Tyttö katsoi kun enkeli oli lähellä rikkoa pienen lasidelfiinin pöydältä mutta onneksi ei rikkonut. "Tietenkin haluan" Rin vastasi Allienille ja hymyili, oli hymyillyt jo jonkun aikaan neito-enkelille, kun ei voinut olla hymyilemättä kun toinen oli iloinen. *

* Allie kuuli Rinin-?- Ja ei kestänyt kauaakaan kun nuori kaunis-enkeli lensi sujuvasti tytön ikkunasta sisään-?- ' Hei Rin ! Ihana nähdäs sinua. Arvaa mitä? Minä olen nykyisin.. tosin vain väliaikaisesti, sinun suojelus-enkelisi! Eikö olekkin mahtavaa? ' Allien kertoi innoissaan ja räpytteli siipiään samalla innostuksesta, mutta kun oli lähellä rikkoa jonkun pikku esineen tytön huoneessa-?- Hän taittoi nopeasti siipensä kokonaan selkäänsä vasten ' hupsista, anteeksi ' hän sanoi nauraen. ' Mutta hei, halusitko sinä mennä tapaamaan Elliotia ? ' Enkeli sitten kysyi tytöltä, hymyillen yhä iloisesti *

* Rin istui nojatuolissa edelleen tuijottaen taivasta ja miettien mitä toinen tekisi juuri tuolla hetkellä. Tyttöä vsytti mutta hän ei halunnut nukkua yksin, pelkäsi et joku tulisi sillä aikaa kun hän nukkuisi. Hän laittoi ikkunansa kiinni, meni sängylleen ja käpertyi peiton alle, sulki silmänsä ja mietti Elliotia ja päivän tapahtumia.

Aamulla Rin heräsi kun aurinko paistoi ikkunasta sisään, hän nousi ja huomasi et käsivarsissa oli mustelmia, papan takia. Mustelmat olivat kipeitä, tyttö etsi vaatekaapistaan mustan topin, jossa oli pitsiä selässä, ja laittoi mustat pillifarkut jalkaansa, meni vessaan musta neule/pitkähihainen bolero päällään ettei veli huomaisi mustelmia. Vessassa käytyä hän meni syömään aamupalan ja sen jälkeen lähti veljensä kanssa sairaalaan katsomaan isoäitiä. Isoäiti ilahtui vieraistaan, oli kuullut jo et lastenlasten mummo oli kuollut. He olivat sairaalassa koko päivän, Carl ei uskaltanut jättää siskoaan yksin ja kun he palasivat takaisin kotiin he söivät ja Rin meni huoneeseensa. Carl korjasi oven ja meni nukkumaan. Rin sensijaan istui nojatuolissaan ja katsoi taivaaseen, hän kaipasi toista edelleen mutta ei viittinyt pyytää ketään hakemaan häntä et voisi mennä katsomaan Elliotia. "Haluan nähdä Elliotin" tyttö sanoi kuitenkin hiljaan. *

* Elliot heräsi pikkuhiljaa nukutuksesta. Hänen selkäänsä särki jonkin verran, mutta ei kuitenkaan paljoa. Elliotin äiti ja sisko kävivät ensin katsomassa häntä. Maria leikkasi Enkelin hiuksia himpun verran lyhkäsemmäksi, koska ne olivat päässeet kasvamaan aika pitkiksi ja villeiksi. Elene luki hänelle lempi kirjaansa parikymmentä sivua. Jonkin ajan päästä Allie tuli vierailemaan ja kertoi samalla mitä Rinin luona oli tapahtunut. Elliot oli kamalan huolissaan tytöstä eikä olisi halunnut vain maata siinä toimettomana, mutta hänen oli pakko, muuten siivet eivät paranesi ikinä. Hän huokaisi ja painautui syvemmälle pehmeään sairaala-sänkyyn, yrittäen saada parhaansamukaan unta, että aika menisi nopeammin. Iltapalaksi hän sai puuroa, vaikka mies ei olisi jaksanut millään syödä. Paranemiseen tarvittiin kuitenkin ruokaa ja lepoa. Heti syötyään hän nukahti *

* Rin kuunteli hiljaan Allienia ja nyökkäsi et tyttö voisi käydä katsomassa miestä välillä jos haluaa. Neito-enkelin kadottua ikkunasta ulos, huokaisi Cat hiljaan kun pääsi papan kynsistä. Hän istui sängyllään, kietoi peiton ympärilleen vaikka ei hänellä ollut kylmä ja katsoi huoneensa ovea joka oli auki ja rikki. "Mitäköhän Carl sanoo tost ovesta..." tyttö mietti ääneen, hänellä oli omaa enkeliään ikävä mutta tiesi et hänen pitäisi pitää nyt vain itsestään ja lapsesta huolta, mikä tarkoitti sitä et tytön piti syödä ja levätä. Rin nousi sängyltä, meni keittiöön ja alkoi tekemään ruokaa, riisiä ja kanaa, ei tiennyt tulisiko veli syömään mutta teki samalla sen verran et jos tulisi niin ruuasta riittäisi veljellekin. Kun ruoka oli valmista, hän laittoi sitä lautaselle ja alkoi syömään, hänellä oli kuitenkin jotenkin levoton olo kun istui yksin keittiössä, hän pelkäsi et joku tulisi taloon. Vielä kun tyttö oli syömässä, Carl tuli kotiin, veli meni ottamaan ruokaa ja istahti myös pöydän ääreen. "Cat onko jotain tapahtunut? Näytät siltä kuin olisit nähnyt aaveen" veli sanoi siskolleen. "Pappa tuli tänne ja hän kävi käsiksi muhun, jos pari kaverii ei ois tullut ni en istuis täs enään" Rin vastasi, ei voinut kertoa et nuo pari kaveria oli enkeleitä ja joo ei ne kyl oo kavereita, kait mut ainakin he olivat tytölle ystävällisiä. Tyttö sai syötyä ruokansa, laittoi astiat tiskikoneeseen, toivotti hyvät yöt ja meni huoneeseensa, nojatuoliin istumaan ja katsoi taivaaseen, hän halusi et Elliot olisi siellä mut halusi myös et tuo paranisi. *

* Allien nyökkäsi kun tyttö sanoi olevansa kunnossa. ' Sitten kun kipsi otetaan pois ja sulat kasvaa takaisin.. luulisin, että viikon tai parin päästä ' Hän vastasi tytön kysymykseen. ' Voit toki käydä välillä katsomassa häntä jos haluat ' Hän lisäsi vielä, kävellen hitaasti ikkunan luokse. ' Tärkeintä on kuitenkin, että pidät huolta itsestäsi ja lapsen alusta. Jos. Sinulle sattuu jotain, niin Elliot nirhaa mut ' Allien sanoi vakavalla äänellä, iski sitten kuitenkin silmää hymyillen ja katosi ikkunasta ulos -?- *

* Ne kaksi enkeliä olivat ilmestyneet tytön ikkunan taakse. Pappa huuteli jotain kun enkelit löivät hänet maahan, Rin siirtyi sängylleen kun nuo raahasivat vanhuksen ikkunasta ulos ja pian kolmikko katosi. "Luulen et oon kunnossa tai ainakin melkein" Cat vastasi Allienille ja kysyi tuolta sitten "Milloin Elliot pääsee pois sielt sairaalasta?" Hän oli huolissaan poikaystävästään mutta oli kuitenkin huolissaan myös itsestään ja lapsesta. *

* ' Ole vanhus hiljaa ' Allien mutisi ja nyökkäsi Rinille. ' Älä huolehdi, me kyllä huolehdimme hänestä' sanoi toinen kahdesta enkelistä, jotka olivat ilmestyneet Rinin ikkunan taakse-?- He pujahtivat sisään ja lensivät nopeasti miehen luokse, lyöden tuota mahaan, niin, että saivat sitten otettua tuon molemmista käsistä kiinni ja raahattua ikkunasta ulos-?- Mistä koko joukko sitten katosivat-?- ' Oletko kunnossa ? ' Allien kysyi Riniltä hellällä ja huolehtivalla äänellä *

* Neito-enkeli törmäsi voimakkaasti pappaan ja Rin pääsi tuon otteesta, juoksi ikkunan luokse. "Mitä helv..." Pappa sanoi, vanhus oli suuttunut varsinkin kun enkeli oli tullut paikalle ja jatkoi "Mitä enkeli täällä tekee? Häivy sinne taivaasees ja jätä poikanitytär rauhaan!" "Ihan sama kunhan se ei koske muhun enään ikinä eikä veljeenikään eikä kehenkään muuhunkaan" Rin sanoi hiljaan, hän ei nimittäin halunnut nähdä vanhusta enään ikinä. *

* Allie kuuli tytön avun huudon ja hyppäsi pilveltä, lähtien vauhdilla lentänään Rinin ikkunaa kohti. Hän törmäsi voimakkaasti rinin pappaan-?- Hoippuen kauemmas tuosta. ' Helvetin Nefili ' hän mutisi vanhalle ukolle. ' Mitä mä oikein teen tuolle? ' hän kysyi Riniltä, pitäen katseensa tiukasti miehessä. ' Pärjäisin helposti yhtä Nefiliä vastaan, mutta kaksi enkeliä on kuitenkin tulossa tänne ' Allien kertoi *

* Rinillä ei ollut minkäänlaista aikomusta vanno valaa. "Catherine sinun on pakko, olet lapsenlapseni ja sinun kuuluu totella minua. Ja sitten kun vannot valan saat ihan mitä tahansa. Voin ostaa sinulle oma auton" pappa sanoi pojantyttärelleen, ei todellakaan halunnut et tyttö olisi minkäänlaisissa tekemisissä enkeleiden kanssa. "Suksi helvettiin, mä en mitään saatanan nefilin valoja vanno!! Ja sähän eikä kukaan mukaan saa mua erotettuu Elliotista ettäs tiedät" Rin sanoi papalleen ja juoksi huoneeseensa laittoi oven lukkoon ennen kuin pappa kerkesi tulla huoneeseen. Hän meni ikkunan luokse ja sanoi kun katsoi taivaaseen "Auttakaa mua, olkaa kilttejä." Pappa hakkasi huoneen ovea ja sai tuon aukija otti Riniä käsistä kiinni, tyttö yritti päästä irti vanhuksen otteesta mutta ei päässyt, alkoi vain huutamaan ja kiljumaan et varmana joku kuulisi hänet. "Catherine sinun ei tarvitse sanoa muuta kuin tuo vala" pappa sanoi ja aikoi pakottaa tytön sanomaan jos ei vapaaehtoisesti suostunut. Hän oli aikeissa heittää tytön vaatekaappia päin kun joku enkeleistä tuli -?-. *

* Elliot makasi sairaala vuoteella selällään, kun hänen siipiään hoidettiin. Ensin Kaksi sairaalassa työkentelevää enkeliä kipsasi siipi luut, tai niitten juuret, jotka olivat lähellä selkää. Siivissä olevat sulat revittiin irti, joka ei onneksi sattunut, paitsi ne jotka revittiin luusta. Sulat nimittäin kasvaisivat takaisin. Päälle käärettiin löysästi kankasta, joka esti bakteereihin tulemista verestävään luuhun, mutta antoivat sulille kuitenkin mahdollisuuden kasvaa. Kaiken tuon jälkeen Elliotille annettiin unilääkettä, jota piti antaa enkelille aika paljon, että se alkaisi vaikuttamaan.
Rinin lähellä olevat enkelit tosiaan kuulivat tytön huudon, mukaan ottaen Allien. Hän meinasi jo lentää apuun, mutta ei kuitenkaan tehnyt sitä, koska ei ollut oikein varma saisiko hän puuttua asiaan. Tosin jos tyttö pyytäisi apua hän ilmanmuuta auttaisi, olihan Rin kuitenkin Elliotin rakastettu ja odotti enkeli-lasta. Hän kuului perheeseen. Hmn oli iloinen, kun Elliot nukkui sikeästi eikä tiennyt mitään, koska se olisi saattanut aiheuttaa ongelmia. Kaikista huolissaan hän oli Rinin mahassa kasvavasta  vauvvasta. Jos tyttö vannoisi valan, voisi vauvva vahingoittua jotenkin, koska ainakin Rin itse muuttuisi, muutos voisi satuttaa tyttö alkiota *

* Tyttö kuunteli mitä Maria sanoi ja pian he saapuivat Allienin luokse joka otti tytön hellästi tuolta. Neito-enkeli lennätti Rinin kotiin ja kun tuo enkeli oli lähtenyt, meni tyttö itse sängylleen istumaan ja odottamaan Elliotia.

Aika pian kun Rin oli saapunut kottin saapui myös Carlkin, hän koputti tytön oveen ja pyysi tuota keittiöön. Kun tyttö oli keittiössä veli aloitti "Hautajaiset ovat ens viikolla. Sinulla on lupa olla pois koulusta, pyysin luvan, koska tiedän et sä et selviä' tästä tosta noin vain vaikka tällä kertaa vain mummo kuoli. Papasta ei ole vielä tietoa. Kävin isoäidin luona, hän on tajuissaan ja voi ottaa vieraita vastaan mutta menemme sinne vasta huomenna kun hänen pitää levätä. Cat muista et voit kertoa mulle ihan mitä vain jos vain haluat." Carl lopetti ja sisko sai lähteä huoneeseensa jos vain halusi. Rin meni huoneeseensa, kuuli kun veli sanoi lähtevänsä käymään vanhempien haudoilla ja kuuli kun tuo lähti autollaan.

Ei kulunut kuin ehkä vartti niin ulko-oveen koputettiin, kukaan muu ei ollut kotona kuin Rin. Hän nousi sängyltä ja meni avaamaan oven, ovella oli pappa. "Catherine meidän täytyy puhua. Asiani on tärkeä ja tarvitsen apuasi" pappa sanoi tytölle ja tulis sisälle nopeasti, nopeammin kuin normaalit ihmiset. Rin katsoi vanhusta epäilevän näköisenä, sulki kuitenkin oven ja kysyi "Missä sä muka tarrttet mun apua? Sä tapoit mummon ilman syytä." "Catherine, en pidä siitä et liikut sen pojan kanssa, se ei ole hyväksi sulle. Sun pitää vannoa vala." Rin säikähti hieman kun kuuli et hänen pitäisi muka vannoa vala ja alkoi suunnilleen huutaa papalle "Mähän en mitään saatanan nefilin valoja vanno!" ja taivaassa olevat enkelit saattoivat kuulla tuon -?-, ainakin rinin naapurit kuulivat. *

* Maria lensi ihan pilvien päällä, niin että välillä hänen jalkansa hipaisivat pilviä. Hän katsoi tyttöä kummissaan, tuon esittäessä sen kysymyksen. ' Ei tietenkään haittaa. Samanlainen sinä olet kun menin, vaan siivet ja oot jonkiaerrann hekompi. Kuin.. eri maalainen ' Maria totesi hymyillen. Pian he saapuivat Allienin luokse, joka otti rinin hellästi tuolta-?- Alliet lennätti tytön kotiin -?- palaten sitten takaisin.
Sillä aikaa Elliot oli saapunut sairaala taloon, missä hänen siipiään alettiin välittömästi hoitamaan *

* #He ovat ystävällisiä vaikka oon ihminen# Rin ajatteli ja eikä voinut sille mitään et vastasi naisen hymyyn. Pian hän kuitenkin alkoi vajoamaan ja hän pelästyi, mies otti hänet kuitenkin nopeasti syliinsä. Cat katsoi Elliotia kun tuo ojensi hänet miehen äidille, ja tuo Maria lensi vain pari senttiä irti maasta. Catherine tapitti miestä ja nyökkäsi kun tuo puhui ja tyttö saikin hellän suukonkin ja sitten MAria alkoi viemään tyttöä Allielle. "Eikö teitä haittaa mitenkään se et en oo samanlainen ku Elliot?" Rin kysyi varovasti Marialta kun he olivat matkalla. *

* Maria hymyili ystävällisesti ' Hauska tutustua Rin, on mukava kun poikani on löytänyt itselleen jonkun jota rakastaa ' hän sanoi hymyillen. ' Olen myös kuullut, että tulen kohta mummiksi ' Hän vihjasi iskien silmää. Elena hypoi innoissaan tasajalkaa ja taputti käsiään. Elliot hymyili. Pian hän huomasi, että Rin alkoi vajoamaan-?- Hän nappasi tuon nopeasti syliinsä-?- Mutta alkoi kohta itsekkin vajoamaan. ' Äiti ota Rin, minun siipeni eivät kanna, vie hänet Aylalle, hän tietää missä Rin asuu ' Elliot ohjeisti ja ojensi tytön äidilleen-?- Joka otti Rinin hellästi syliinsä, Ruveten lentämään paikallaan, vain pari senttiä irti maasta-?-. ' Rin, nähdään myöhemmin, ei hätää, voit luottaa näihin enkeleihin, lupaan sen ' Elliot sanoi ja antoi nopean, mutta hellän suukon tytölle-?- Kun hänen äitinsä lähti viemään tyttöä Allielle-?- . Elliot jäi vielä hetkeksi siskonsa luokse, ennenkuin lähti kulkemaan palatsia kohti, arkienkeleitten luokse *

* Rin kuunteli hiljaan kun mies puhui ja nyökkäsi et he selviäisivät kylläkin ja ettei tyttö ehtisi olemaan taivaassa enään kauaan. Elliotin kotona, tyttö katsoi kun toisen pikkusisko ja äiti juoksivat heidän luokseen. Miehen sisko oli kaunis samoin tuon äiti, Cat jotenkin oli varuillaan ja piti miestä kädestä kiinni -?- ihan varmuuden vuoksi kun tuo oli laseknut hänet maahan. Hei" Rin sanoi, hänen äänestä saattoi huomata et hän oli hermostunut, ei häntä ole aikaisemmin viety tapaamaan poikaystävänsä perhettä tai enkeleitä. Tyttö ei oikein tiennyt mitä pitäisi sanoa, oli kuitenkin aika varma et tuo Maria ja Elena tietäisivät lapseesta mutta ei kuitenkaan viittinyt sanoa mitään jos nuo eivät tiedäkkään. *

* Elliot katsoi edessään näkyvää kylää ja katsoi sitten sylissään olevaa tyttöä. ' Olen minäkin pystynyt asumaan maassa, kyllä tyttökin pystyy.. meidän pitää vain järjestellä asiat niin. Ja aina ihmisten edessä käytetään lumousta, jonka avulla siipiä ei näe, samalla tavalla kun silloin hotellissa ja sairaalassa ' Elliot sanoi. ' Kyllä me selvitään ' Hän lisäsi vielä, lähtien kävelemään kotiaan kohti ' et ehdi olla täällä enää kauaa, Koska olet ensimmäistä kertaa. Joten pidetään kiirettä ' Elliot totesi vilkaisten tyttöön ja sitten taas katsoen eteensä. ' Olemme perillä, perheeseeni kuuluu äiti ja pikkusisko ' Hän sanoi etukäteen, ja aukasi toisella kädellään kotinsa oven, joka oli ulkoa katsottuna samanlainen kun kaikki muutkin. ' Olen kotona ! ' Elliot huusi ja pian heidän luokseen juoksi nuori nainen ja 5 vuotta Elliottia nuorempi oleva tyttö, joka näytti hänen kaksoisolennoltaan, nais-puolisena vain. ' ELL !! Tulit kotiin !! ' Kuului iloinen huuto. ' Kas, toit vieraan, onko hän oma rakkaasi ? ' Elliotin äiti kysyi. ' Hei Äiti ja sisko, tässä on Rin, kyllä oma rakkaani. Rin, tässä on äitini Maria ja pikkusiskoni Elena ' Elliot esitteli ja laski Rinin maahan, samalla tavalla ku aikaisemminkin ' älä pelkää, et putoa ' hän kuiskasi Rinille *

* Toinen aisti tytön tunteet taas ja jonkun ajan kuluttua tyttö oli toisen sylissä. Rin tunsi itsensä helpottuneeksi kun oli taas miehen sylissä ja siitä et arkienkelithyväksyvät suhteen mutta toisaalta häntä yhä hermostutti ja pelotti. Tyttö oli yhä Elliotin sylissä kun mies käveli pois palatsista, tyttö katsoi miestä ja hymyili hieman hermostuneesti. "Perheesi?" hän kysäsi hieman hämmentyneenä kunnes sitten pian nyökkäsi vastaukseksi et haluaisi sanoi kuitenkin vielä "He ovat pelottavia... Ymmärsinkö oikein et lapsesta tulee enkeli, samanlainen kuin sustakin? Missä me muka asumme kun tyttö syntyy, ei hän voi asuu maassa jos näkyy siivet?" *

* Elliot aisti tytön tunteet-?- ja ne sai hänet itsensäkkin hieman hermostuneeksi. ' Kiitos, kun vastaanotitte meidät ja kaikezta muustakin, meidän on kuitenkin jatkettava matkaa, koska Rin ei pysty olemaan täällä enää kauaa ' Hän sanoi. ' Tottakai tottakai. Me nähdään myöhemmin Elliot, noille sinun siivillesi pitää tehdä jotain.. jos ei muuta niin amputoida.. ne näyttää oikeesti ihan kuolleita ' Elliot kuunteli vain puolella korvalla, nyökkäsi ja kääntyi ympäri. ' Hän nosti Rinin takaisin syliinsä-?- Allie jäi sinne, kun Ellilt käveli ovista ulos. Ennen sitä he kuulivat vielä, kun joku Arkienkeli sanoi toiselle ' Söpö pari ' .
Elliot käveli pois palatsista ja katsoi Riniä sylissään-?- ' Arkienkeleitä ei kannata pelätä. Heillä on paljon valtaa, mutta yleensä he ovat kyllä oikeudenmukaisia ja ymmärtäväisiä ' Elliot kertoi. ' Noniin, haluaisitko tavata perheeni ? ' hän kysyi sitten tytöltä hymyillen *

* Rin seiso pilvien päällä, miehen käsi vyötäröllää, itse hän piti käsillään toisesta kiinni. Tytöstä oli hermostuttavaa olla arkienkeleiden edessä, kuuntelio mitä arkienkelit sanoivat. Häntä helpotti kuulla etteivät nuo enkelit kiellä hänen ja Elliotin suhdetta. Rin hämmästyi paljonkin kun arkienkelio kertoi ettei lapsesta tulisi nefili vaan enkeli, Rinin kasvoilta saattoi joku lukea sunnilleen mitä hän ajatteli #Mitä helvettiä?# Hän katsoi Elliotia ihmeissään, ei tyttö edes tiennyt kuka hänen suvustaan oli edes nefili, ei tiedä pystyisikö hyväksymään sitä et oli itse nefili. Tyttö ei uskaltanut avata suutansa, pelkäsi noita arkienkeleitä liian paljon, eikä yhtään tiennyt mitä oli oikein ajatellut kun halusi mukaan taivaaseen. *

* ' anteeksi, päästän sinut nyt maahan, älä huoli, et sinä tipu ' Elliot kuiskasi Rinille ja laski tytön " maahan" eli pilvien päälle. Hän kietoi kuitenkin toisen kätensä tytön vyötärön ympäri-?- ' On epätavallista, että enkelillä on rakastettunaan ihminen. Mutta kuka rakkaudelle mitään voi ' Samainen Arkienkeli, joka toivotti heidät tervetulleiksi, sanoi heleällä äänellään. ' Emme siis kiellä teidän suhdettanne ' Hän jatkoi. ' Lisäksi olen saanut kuulla, että lapsesta ei tule Nefiliä, vaan puhdas enkeli ' Arkienkeli sanoi, eikä voinut peittää innostustaan. Elliot katsoi ihmeissään Riniin ja takaisin noihin kolmeen. ' Kuten me kaikki hyvin tiedämme, enkelit ovat olleet sukupuuton partaalla jo kauan aikaa, uusi tulokas on enemmän kun tervetullut ' . Elliot sai puhekykynsä takaisin ja kysyi siis ' Miten on mahdollista, että lapsi on enkeli ? ' hän kysyi. ' Yksinkertaista. ' Elliot, sinä olet puhdasverinen enkeli ja rakastettusi on puoliksi, eli nefili. Se on yhtäkuin enkeli-lapsi ' Elliot nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi ja katsoi Riniä rakastavasti ja samaan aikaan ihmettelevästi *

* Rin hymyili kun toinen antoi nopean suukon huulille. Hän katsoi ympärilleen kun Allien kertoi missä oli mitäkin. Tyttö jäi kuitenkin miettimään aina jotain, varsinkin sitä et neito kertoi et hänellä oli kaksi poikaa, ei neito näyttänyt yhtään siltä et sil voisi olla lapsia. Kun he saapuivat sinne palatsiin, alkoi Rinin mahassa lentelee perhosia, häntä pelotti ja hermostutti. Hän katsoi niitä kolmea arkienkeliä Elliotin sylistä -?- mutta ei kuitenkaan uskaltanut koko ajan katsoa niitä vaan siirsi katseensa lattiaan. Catia hieman hävetti, toisaalta sen takia et oli ihminen tai jotain sukua nefileille mut enimmäkseen sen takia et odotti lasta Elliotille vaikka ihmisen ja enkelin suhdetta ei oikein tytön mielestä muut enkelit hyväksy. *