~ The World has fallen ~ (K16)

First topic message reminder :

* Elliot oli omissa ajatuksissaan, eikä aluksi tajunnut, että toinen puhui, kun hän sitten tajusi, niin hätkähti pikkasen. Enkeli hieroi sormillaan ohimoitaan ' Mmh... siis joku sinun verisukulaisen täytyy olla puhdas nefili, joko äitisi tai isäsi.. tai joku sisaruksista... tai jopa isovanhemmista. ' Hän kertoi, vajoten sitten takaisin ajatuksiinsa puoliksi *

* Elliot katsoi Riniä hymyillen, ja tuon sitten kysyessä, voisiko hän pitää tyttöä sylissään, koska pelkäsi tippuvansa, Enkeli nyökkäsi hymyillen ' Tottakai voin ' ja nosti tuon sitten syliinsä, antaen nopean suukon Rinin huulille-?- Katsoen sitten Allieniin, lähtien seuraamaan tuota.
' Oikealle näette suojelus-enkeleitten asunnot, ne ovat erikseen, koska heidän pitää olla lähellä palatsia. Tuolla kauempana taas on tavan-enkeleitten asunnot. Vasemmalla näkyy viestinviejiä asunto, minun asuntoni on tuolla takana joten sitä ei näy. Asun sielä yhdessä mieheni ja kahden poika-lapseni kanssa, 2 ja 4 vuotiaat. ' Alliet kertoi hymyillen. Elliot käänsi vartaloaan esittelyn mukaan niin, että Rin pystyi näkemään paikkoja mistä kerrottiin. ' Ja edessä näkyy, mikäs muukaan kun Arkienkeleitten-palatsi ' hän sanoi ja asteli suoraan ovesta sisään ' Viestinviejillä ja suojelus-enkeleillä on vapaa kulku tänne ' hän selitti.
He lähtivät kävelemään pilvistä tehdyillä portailla, kunnes saapuivat lyhyeen käytävään, jonka päässä oli yksi ovi ja toiselta puolelta oli lisää portaita yläkertaan.

He astelivat sisälle ovesta, suureen saliin, mikä näytti joltakin isolta oleskelu-tila huoneelta. Ympärillä oli suuria sohvia, pöytiä, peli pöytiä ( korttipeli, biljardi ym. ) Isoja sänkyjä ym. Pehmeillä, pilvisillä tuolilla, huoneen perällä istuskeli kolme Arkienkeliä. ' Tervetuloa takaisin Allie, Elliot ja ihmistyttösi ' Kuului heleä naisen ääni oikeanpuoleiselta tuolilta. *

* Rin ei tiennyt et mies aisti ajatukset jotenkin, tyttö ajatteli kyl ankarasti. Kun neito-enkeli tuli ja kertoi et oli lupa viedä tyttö taivaaseen, tytön suupielet kaartuiva väkisinkin pieneen hymyn tapaiseen. Hän nyökkäsi Elliotille kun tuo kysyi et halusiko tyttö tulla mukaan, tietenkin tyttö halusio mut häntä vain hieman pelotti, taino hieman enemmänkin. Rin antoi miehen tarttua käteen ja vetää lähelleen ja pian hän olikin jo toisen sylissä.

Kirkas valo sokaisi tytön silmät ainakin, hän ei nähnyt mitään jonkun aikaan. Hän katsoi ympärilleen kun näki kaiiki ne rakennukset ja muut. Miehen laskettua Rin varovasti pilvien päälle, takertui tyttö kuitenkin miehen käteen kiinni -?-, hänen suunsa oli jossakin vaiheessa loksahtanut auki näkemästään. Cat katseli ympärilleen, Elliotin kysyessä et pitäähän tyttö toisen kädestä koko ajan kiinni, tyttö vastas "Tietenkin pidän." Hän katsoi vielä kerran ympärilleen kunnes katsoi miestä hymy huulillaan kun suu oli vihdoin kiinni ja kysyi tuolta hiljaan "Voitko kantaa mut? Mä pelkään et tipun täältä vaik pitäisinkin susta kiinni." Ja sitä tyttö todella pelkäsikin. *

* Elliot jotenkin aisti tytön ajatukset-?- Eihän tietenkään tuon ajatuksia lukenut, aisti vaan että tuo ajatteli jotain ankarasti-?- Allienin tullessa takaisin, Elliot piti huolen, että pysyi poissa ikkunan edestä, ettei tuo törmäisi hänen uudestaan. ' Lupa saatu! ' Valkosiipinen enkeli kiljahti heti. ' Ihminen saa tulla, tiesin, että arkienkelit ovat reiluja ' Nainen sanoi, leveästi hymyillen. ' Elliotkin hymyili ja kääntyi Riniin päin. ' Rin, enkelini , haluatko tulla mukaan ? ' Mies kysyi hymyillen tuolle rakastavasti. Samalla kun Ayla asteli ikkunan lähelle, odottaen, että kaksikko tulisi. Rinin vastatessa myöntyvästi-?- Elliot tarttui tuota kädestä, vetäen lähelleen-?- Ja nostaen sitten syliinsä-?- Alliot kietoi toisen kätensä miehen ympärille, ja he kumpikin levittivät siipensä. He menivät vinosti ikkunasta, Elliot ensin, hypäten kohti maata ja lähtien sitten kohti taivasta. Hän piti tiukasti kiinni Rinistä ja Enkelin ilmeestä näki, että hänellä ei ollut helppoa, myöskin Allien näytti keskittyneeltä, yrittäessään kannatella miehen painoa toisella kädellään ja avittaa tuota lentämisessä.
Lopulta he sitten tavoittivat pilvet ja lensivät noitten toiselle puolelle. Kirkas valo soikaisi heidät kaikki hetkeksi aikaa-?- ja kun valo väistyi, heidän edessään oli mitä uskomattomin näkymä. Kaikki oli niin kirkasta ja valkoista.. niin puhtaan näköistä. Kaikkialla oli pieniä taloja ja rakennuksia jotka näytti pilvillä tehdyiltä. Edessä oli suuri linnamainen rakennus joka oli kaikista kaunein. Paikka oli niin lumoava, ettei kukaan pysty sitä tarpeeksi ihanasti ja taianomaisesti kuvailemaan.
Elliot henkäisi ja hymyili onnellisena. Hän laski Rinin varovasti pilvien päälle-?- Haluamatta ensin irrottaa otettaan, mutta irrotti lopulta ja tarttui tyttöä hellästi kädestä-?- ' Pidä koko ajan kiinni kädestäni, älä päästä irti, joohan ? ' hän kysyi tuolta hellästi ja kääntyi katsomaan Allieta joka oli päästänyt irti Elliotista ja näytti hieman väsyneeltä, ei kuitenkaan kauan aikaa. ' Perillä ollaan! Seuratkaa minua, vien teidät kiertoajelulle, niin sanotusti. Ja tietenkin Arkienkeleitten luokse ja Elliot saa tutustuttaa sinut perheelleen ja joillekkin muille enkeleille, jos haluaa ' Nainen sanoi pirteästi ja lähti kulkemaan edellä. *

* Rin katsoi kun mies istahti sängylle ja siinä he odottelivat neito-enkeliä. Hän ei keksinyt mitään sanottavaa enkelille, katsoi tuota välillä ja välillä katsoi seinää. #Taidan olla hieman mustasukkainen..... Mut en voi sille mitään.. Ehkä vain pitäisi päästää hänestä irti mut en tiiä...# tyttö ajatteli mielessään. Hän oli yhä ajatuksissaan kun neito-enkeli tuli takaisin -?-. *

* Elliot katsoi hetken aikaa hymyillen Allienin perään ja kääntyi sitten katsomaan Riniä, huokaisten ja istahtaen sängylle-?- ' Noh se selviää pian, en nimittäin tiedä ' hän vastasi tuolle ja katsoi ikkunaa, odotellen, että Ayla tulisi takaisin ja kertoisi uutiset. Hän lupasi itselleen, että mikäli tyttö pääsisi hänen mukanaan taivaaseen, hän ei antaisi tytön pudota ja kun Rinin olisi aika palata takaisin, hän huolehtisi jonkun luotettavan ja turvallisen viemään tytön kotiinsa, koska itse hänen olisi jäätävä sinne sairaalaan *

* Rin kuunteli kun enkeli-neito puhui, tyttö oli itse koko ajan hiljaan. Hän oli toisaalta kateellinen Allien vaatteista mutta toisaalta ei ja toisaalta hän oli myös kateellinen neidon ja Elliotin suhteesta kun nuo näytti olevan läheisiä mutta toisaalta ei ollut kateellinen. Kun neito-enkeli oli lentänyt ikkunasta tiehensä, katsoi Rin Elliotia. Tytön kasvoilla ei oikeastaan ollut minkäänlaista ilmettä, tyttö oli hieman epävarma taivaaseen menosta jos saisi luvan vaikka itse haluaisi mennä miehen mukaan taivaaseen. "Jos ne arkienkelit eivät anna lupaa mulle niin sä meet sinne taivaaseen. Mitä he taivaan sairaalassa tekevät sitten sinulle?" Cat kysäsi mieheltä. *

* Elliot katseli Allieta, jolla toisin kun Elliotilla, oli valkoiset siivet. Hänellä oli tällä kertaa päällään löysä avo-paita, joka oli selästä täysin avonainen, vain niskan ympäri ja ala selästä meni ohut kankaan palanen. Kaula aukko oli pitkän V : n mallinen. Lisäksi hänellä oli pitkä, nilkkoihin asti ulottuva valkoinen hame, joka oli toisen säären kohdasta avonainen, luoden rennon ja ilmavan vaikutelman. Hänen valkoiset siipensä olivat tähän asti olleet kiinni selässä, mutta nyt hän levitti ne ja venytteli niitä, täsmälleen samaan aikaan kun Elliot venytti omia siipiään. ' No mutta Ell, mitä sinun kauniille mustille siivillesi on tapahtunut ? Nehän näyttävät ihan kuolleelta, nyt käsitän, mikset itse tullut luokseni vaan kutsuit minut tänne '' Allie sanoi ja käveli lähemmäs miehen siipiä. ' Törmäsin neljään Nefiliin muutama päivä sitten. ' Allie nyökkäsi ymmärtävästi ja kosketti varovasti miehen siipiä, jotka värähtivät kosketusta, koska olivat aika arkoja. ' Sinun pitää päästä taivaan sairaalaan ' Nainen sanoi vakavasti. Sitten hän kääntyi Rinin puoleen, hän oli toki huomannut tytön. ' Olin kuulevinani, että halusitte tietää pystyykö ihminen tulemaan taivaaseen ? ' hän kysäisi, eikä odottanut vastausta ennenkuin jatkoi ' Kyllä, se on mahdollista, mutta hän tarvitsee siihen luvan ainakin yhdeltä arkienkeliltä ja tytön on pysyttävä lähellä enkeitä, koska voi pudota milloin tahansa. Jos katsot tarkkaan minne astut, niin pärjäät kyllä. Ensimmäisellä kerralla et voi viipyä kauaa.. korkeintaan tunnin, sanoisin minä... ehkä vähemmän. ' Allie kääntyi takaisin Elliotin puoleen. ' Voin käydä kysymässä. Ja palaan sitten takaisin, oli vastaus sitten myöntävä tai kieltävä. Autan sinut sitten taivaaseen. ' Nainen sanoi, hymyillen sitten iloisesti ja lentäen ikkunasta tiehensä. *

* Rin katsoi kun mies nousi sängyltä ja alkoi kutsumaan toista enkeliä. Kun Allien ilmestyi ja kun Rin näki et neito-enkeli istui Elliotin päällä alkoi tyttö tuntea hieman mustasukkaisuutta. Tyttö katsoi molempia enkelitä, itse kuitenkin istui sängyllä nojaten seinään ja odotti et nuo enkelit alkaisivat puhumaan. *

* Elliot nyökkäsi ' Ay... Allien on viestinviejä ' Hän kertoi Rinille. Hän meinasi kokoajan kutsua naista lempinimeltä. ' Voisimme kokeilla sitä uudestaan. Ei meidän tietenkään tarvitse alkaa anelemaan tai mitään.. toivottavasti ' Elliot sanoi ja virnisti pienesti, kohoten paremmin istumaan ja nousten sitten ylös sängystä-?- Hän askelsi ikkunan luokse ja katsoi ylös taivaaseen, vilkaisten Riniin ja alkaen sitten puhumaan. ' Ayla ? Tiedän, että olet sielä, ala tulla tänne ja vähän äkkiä, olisi asiaa.. kysyttäv...- ' Elliot ei edes ehtinyt sanomaan sanottavaansa loppuun, kun Allien törmäsi häneen ja kaatoi miehen kumoon lattialle, istuen tuon päällä. ' Hupsista, anteeksi Ell ' Nainen sanoi pirteäsi, hypähtäen pystyyn ja ojentaen kätensä, auttaen Elliotin ylös. Mies ei sanonut mitään, murahti vaan ja kohta alkoi hymyilemään pienesti *

* Tyttö kuunteli toista, oli hetken vielä hiljaan sen jälkeen kun toinen oli kysynyt kysymyksen. "Toivoin et joku taivaasta kuulisi mut ja katsoin sinne kun puhuin ääneen mutta hiljaan. Ja jonkun ajan päästä Allien ilmestyi huoneeseeni" Rin vastasi miehen kysymykseen. Hän ei tiennyt mitä muuta oisi kertonut mutta sanoi sitten viel "Taisin suunnilleen anella et joku auttaisi." *

* Elliot katsoi tyttöä kun tuo puhui ja nyökkäsi. ' En todellakaan osaa sanoa onko se mahdollista.. pitänee kysyä asiaa joltakin. ' hän totesi sitten mietteliäästi. ' Miten sait viimeksi yhteyttä enkeleihin, kun Ayla.. tarkoitan Allien tuli juttelemaan sinulle ? ' hän kysyi tytöltä, hieroen sormillaan otsaansa, koska häntä särki hiukan päätä, mikä ei ollut ihme kaiken sen jälkeen mitä vasta vähän aikaa sitten oli sattunut ja tapahtunut. Helvetti ei ollut mitenkään mukava paikka. Ei lähellekkään. *

* "Niin. Ku kuitenkin se liittyy meihin kolmeen" Rin sanoi ja kysyi "Miksei se olisi mahdollista?" Hän ei kylläkään ollut varma halusiko hän mennä enkeleitten valtakuntaan mutta tyttöä kiinnosti nähdä se ja haluaisi tavata Elliotin perheen. "Haluaisin nähdä perheesikin. Ja ttietää aikovatko arkienkelit hyväksyä meidän suhteemme" tyttö sanoi enkelille samalla kun tapitti tuota hieman hymyillen ja jatkoi "Sä oot tavannut mun perheen taino siis ne mitkä on jäljel siitä." *

* Elliot tuumaili itsekseen ja vaan nyökkäili hajamielisesti, kun toinen sanoi, ettei hän saisi mennä yksin turvapaikkaansa. Rinin kysyessä voisiko hän mennä tapaamaan hänen kanssaan arkienkeleitä, tuo säpsähti ja käänsi päätään turhan nopeasti katsomaan tyttöä, niin että hänen niskansa niksahtivat vähän. ' Tapaamaan kanssani arkienkeleitä.. ? Siis.. taivaaseen ? ' hän kysyi ihmeissään ' En tiedä onko se edes mahdollista.. ' hän sanoi kummissaan ja jäi miettimään asiaa, hänestä asia oli hyvin mielenkiintoinen. ' Hmm.. ihminen enkeleitten valtakunnassa.. ' hän mutisi itsekseen hymyillen pienesti ajatukselle *

* Rin kuunteli hiljaan kun mies puhui ja tapitti tuota koko ajan. Toisen peruutettua seinään nojaamaan tytön viereen ja lopetettua puhuminen alkoi tyttö kysellä "Mitä vastauksia sä niilt arkienkeleiltä aiot kysyä? Kyl sä voit mennä sinne sun suojapaikkaas mut en anna sun mennä yksin jos nefilit aikovat hyökätä taas sun kimppuus." Hän oli huolissaan edelleen et nefilit tekisivät Elliotille jotain tai tytölle. "Pääsenkö mä sun mukaas tapaamaan niitä arkienkeleitä?" Rin kysäsi varovasti. *

* Elliot kuunteli hiljaa mitä tyttö sanoi, nojaten polviinsa kyynärpäillään. ' Suoraan sanoen.. en tiedä mitä ajatella tästä kaikesta. Kaikki on niin sekasta. Olen iloinen, että lapsi jota odotat, on minun eikä Jaken ( Virnistys ) Ja, että se on tyttö. Olen enemmän kuin onnellinen, kun minulla on sinut. Mutta kaikista muista asioista.. en vain tiedä. ' hän sanoi ja huokaisi sitten korostaakseen sanojaan. Hän peruutti nojaamaan seinään tytön viereen-?- ' Kunhan siipeni paranevat, menen taivaaseen ja kysyn Arkienkeleiltä vastauksia. Ja.. ( pieni naurahdus ) minulla on ikävä pientä suojapaikkaani, olen asunut sielä niin kauan kuin muistan, viime aikoina en ole juurikaan kerennyt olemaan sielä ' Hän huokaisi *

* "Haluatko sä jotain?" Rin kysyi toiselta pitäen tuota edelleen kädestä kiinni -?- Hän mietti samalla mutta ei keksinyt oikein mitään sanottavaa, ainakaan mitään fiksua. Tyttö nojasi seinään selällään katsoi enkeliä edelleen hymy huulillaan ja sanoi "Mitä mieltä sä oot täst kaikest? Siitä et me saadaan tyttölapsi, meistä jakaikesta mitä on tän päivän aikana tapahtunut. Vaik tää raskaus on viel aika alussa, mut jossakin vaiheessahan alkaa näkyy et ootan meidän lasta. Carl ihmettelee varmaan ja on vihainen mut pitäis kait hänelle kertoa jos aion asua täällä." Rin mietti #Isoäitikin saa jossain vaiheessa kuitenkin selville. Mut mua ihmetyttää et miks pappa tappoi mummon ja lähti pois#. Hänellä ei ollut hajuakaan missä pappa oikein oli, ei edes tuntenut pappaa kunnolla.*

* Elliot kuunteli hiljaa Rini kertomusta ja nyökkäili. Hän tunsi Allien, jota melkein kaikki kutsuivat Aylaksi. Nainen oli hänelle melkein kuin sisko, joskus aikoinaan Elliot oli jopa rakastunut tuohon naiseen, mutta ei enää, se oli ollut vaan lapsen ensi rakkaus. Heidän saavuttuaan tytön kotiin, Elliot tarkisti aisteillaan automaattisesti, ettei ketään ollut kotona. Tytön huoneessa hän antoi Rinin vetää hänet viereensä. Hän tapitti tyttöä hymyillen ja oli niin onnellinen sillä hetkellä *

* Tyttö jatkoi enkelin tapittamista edelleen kun toinen työnsi tytön hiussortuvan korvan taakse. Matkalla kotiin hän kertoi Elliotille "Pyysin et joku auttaisi sut pois sielt helvetistä. Jossakin vaiheessa huoneeseeni ilmestyi enkeli, hänen nimensä tais olla Allie ja hän kertoi miten voin auttaa tai siis et mitä voin tehdä ja kun hän oli lähdössä hän kertoi et tää lapsi on sun ja et siit tulee uskomattoman kaunis tyttö. Lähdin sit oikeastaan heti takas sinne mis sulat poltettiin, etin sun sulkas ja otin sen talteen ennen kuin poltin muut sulat" ja tyttö kertoi koko jutun mitä oli tapahtunut. Pian he kuitenkin saapuivat tytön luokse -?-, Carl ei ollut kotona heidän onnekseen, saisivat olla kahdestaan eikä tarvinnut salailla mitään. He menivät Rinin huoneeseen -?-, tyttö meni sängylleen istumaan ja veti tElliotin hänen viereensä -?-. *

* Elliot hymyili tytölle, tarttuen tuon kädestä kiinni. ' Mennään kotiin.. siis sinun kotiisi, ja saat kertoa matkalla kaiken ' hän sanoi rakastavasti hymyillen. Hän kohotti toista kättään, työntäen tytön hiussuortuvan korvan taakse-?- ' Minäkin rakastan sinua Rin, enkelini ' hän sanoi hymyillen. He lähtivät sitten käsikkäin kävelemään tytön kotia kohti ja Rin kertoi samalla kaiken mitä oli tapahtunut sillä aikaa kun Elliot oli helvetissä-?- *

* Rin tapitti miestä hymyillen onnelisena, hänellä oli ollut hirveä ikävä toista vaikka eivät he kauaankaan kerenneet olla erossa. "Mä rakastan sua Elliot" hän sanoi enkelille edelleen hymyilen ja kysyi "Mennäänkö kotiin? Tai siis mun luo?" Tyttö irrotti kätensä toisen kaulasta ja otti toista kädestä kiinni, hymyillen tuolle edelleen. "Sä varmaan ihmettelet miten pääsit takas tänne. Mua kuuneltiin ja he auttoivat mua, ne muut enkelit tuol taivaassa" Rin kertoi miehelle. *

* Elliot katsoi sulkia ja Riniä joka juoksi sitten hänen luokseen ja hyppäsi hänen kaulaansa. Elliot kietoi kätensä tuon ympäri, estäen samalla heitä kaatumasta. Rinin kertoessa, että tyttö oli hänen, ei enkeli ensin tajunnut, mistä tuo puhui, mutta sittenkun tajusi, niin hymyili onnellisesti, vastaten siihen kiihkeään suudelmaan. Hän ei saanut sanoja suustaan, ei tiennyt mitä olisi oikein voinut sanoa. *

* Rin odotteli siel metsässä missä poltti sulat. Pian kuitenkin hän huomasi et Elliot saapui sinne, tyttö juoksi tuon luokse ja hyppäsi tuon kaulaan roikkumaan -?-. Cat ei saanut sanaa suustaan ihan heti, kyyneleitä valui poskea pitkin mut täl kertaa siitä et oli onnellinen ja kun vihdoin sai suunsa auki sanoi hän enkelille "Tyttö on sun." Hän oli onnellinen, siitä et sai toisen takaisin ja siitä et lapsi oli Elliotin ja et se lapsi on tyttö vaik kyl Rinille ois käynyt poikakin. Rin tapitti miestä hymyillen ja suuteli tuota kiihkeästi -?-. *

* Elliot huomasi samassa, että enkeleitä alkoi haihtumaan ilmaan, myös hän. Pian hän huomasi olevansa maan päällä, lähellä kylän hautausmaata. Kaikkialla enkelit katsoivat hämmentyneenä ympärilleen. # Arkienkelit.. heidän täytyi päästää meidät pois... # Elliot ajatteli ihmeissään. Hänen ympärillään enkeleitten hämmennys alkoi muuttumaan vihaksi ja he alkoivat kokoontumaan ryhmiin, aikoen etsie kaikki Nefilit käsiinsä ja murhata nuo. Tosin ne ei koskaan päässeet edes liikkeelle, kun nuo alkoivat haalistumaan ja katoamaan. # Joku on polttanut sulat uudestaan ! # Elliot ajatteli hämmentyneenä... ' mitä täällä oikein tapahtuu.. ?? ' Jonkun ajan päästä oli kaikki langenneet kadonneet takaisin helvettiin. Vain Elliot oli säästynyt ja tuo arveli, että Rin oli jotenkin tämän takana. Hänen olisi mentävä paikkaan missä sulat oli viimeksi poltettu. Elliot kiirehti siis tuonne päin. Eikä aikaakaan kun saapui tuonne-?- * / sorry, tuli aika tönkkö kirjoitus D;

* Tyttö kuunteli mitä enkeli Allie sanoi, kuunteli tarkkaan. Hän nyökkäsi neidolle kun tuo sanoi et hänen pitää katsoa tarkkaan ettei polta Elliotin sulkaa, Rin ymmärsi tehtävänsä. Kun Allie sanoi et lapsi on Elliotin ja et siit tulee kaunis tyttö, loksahti Rinin suu auki ei pystynyt ajattelemaan oikein mitään. #Lapsi on tyttö ja Elliotin.... Ihanaa# hän ajatteli, enkelin lähdettyä tyttö lähti juosten metsään missä sulat poltettiin. Etsi Elliotin sulan, laittoi sen laukkuunsa hyvään talteen ja poltti muut sulat. Jäi siihen katsomaan kun sulat paloivat ja toivoi et Elliot löytäisi hänet sieltä. *

* Allie, lempinimeltään Ayla katsoi ympärilleen huoneessa ja katsoi sitten tyttöä ystävällisesti. ' Olemme päättäneet päästää langenneet sekä Elliotin pois helvetistä. Mutta.. ' hän sanoi, painottaen '' mutta '' sanaa vahvasti. ' Päästessään sieltä he ovat hyvin, hyvin vihaisia. Sinun on mentävä rannalle ja paikkaan missä sulat viimeksi poltettiin, kaikki sulat ovat sielä, ehjinä ja polttamattomina. Sinun täytyy polttaa ne uudestaan, mutta katso tarkkaan, että et polta Elliotin sulkaa, se eroaa joukosta, etsi täysin musta, mikä näyttää olevan täynnä pienenpieniä sinisiä timantteja. ' Ayla sanoi. ' Me luotamme sinuun ' hän vielä sanoi, hymyillen enkelimäisesti ja ystävällisesti, melkeinpä rakastavasti tytölle. Tuo oli haihtumassa pois, mutta lisäsi vielä ennen katoamistaan ' Lapsi mitä odotat on Elliotin, siitä tulee uskomattoman kaunis tyttö ' hän sanoi hymyillen, ennenkuin sitten katosi kokonaan. *

* Rin säpsähti kun pitkä, vaaleaan mekkoon pukeutunut neito ilmestyi hänen huoneeseensa. Tyttö katsoi neitoa mutta kuitenkin oli varautunut ja kysyi "Minkä viestin?" Hän katsoi neitoa edelleen, Rinistä oli jotenkin outoa kun joku muu enkeli kuin Elliot oli hänen huoneessaan. #Auttavatkohan he Elliotin pois sieltä helvetistä?# Cat mietti. *

* Elliot ravasi turhautuneena ympäriinä ja katsoi äärimmäisen vihaisia langenneita enkeleitä jotka uhosivat, että jos ja kun ne pääsevät pois sieltä, niin Nefilit saavat maistaa heidän vihansa, vaikka siinä kestäisi miljoona vuotta ennenkuin ne pääsisivät pois.
Elliot nojasi seinään, liukuen siitä lattialle ja nojasi päätään kämmeniinsä, ajatellen Riniä, hänellä oli ikävä tuota. Aika kului sielä niin piinallisen hitaasti.

Samaan aikaan taivaalla kuultiin Rinin sanat. Kolme taivaan tärkeintä arkienkeliä miettivät, mitä he voisivat tehdä. He voisivat ehkä saada langenneet pois helvetistä, vaikka eivät olletkaan kovinkaan suopeita noita kohtaan. Olihan joukossa kuitenkin yksi heikäläisistä, ei langennut, nimittäin Elliot. He eivät voisi päästää vain häntä pois, vaan kaikki pitäisi päästää kerralla, mutta siitä seuraisi sota Nefilit vastaan langenneet. Nefileillä ei olisi paljonkaan toivoa, koska Vihaiset langenneet olivat melkein kuolematon joukko.
Lopulta yksi arkienkeleistä päätti mennä juttelemaan Rinin luokse.

Rinin huoneeseen ilmestyi pitkä, vaaleaan mekkoon pukeutunut neito-?- ' Hei Rin, minun nimeni on Allie. Tulin tuomaan viestiä arkienkeleiltä ' hän sanoi enkelimäisellä äänellään *

* Rin saapui kotiin, meni huoneeseensa, veli ei ollut kotona #onneksi Carl ei oo tääl# tyttö ajatteli. Hän meni sängylleen makaamaan, haistoi peittoa ja tyynytä, nuo tuoksuivat Elliotilta ja tyttö käpertyi peiton alle, pitäen mahastaan kiinni kun siihen sattui yhä jonkun verran. "Eikai lapsel oo mitään hätää?" tyttö mietti hiljaan ääneen, hautasi päänsä tyynyynsä.

Jonkun ajan kuluttua Rin nousi istumaan sängylleen, peittoon käpertyneenä miettien miten saisi Elliotin takaisin. Hän meni ikkunan luokse, jätti peiton sängylleen, ikkunan luona hän katsoi taivaaseen ja sanoi hiljaan "Elliot mä rakastan sua." Tyttö ei tiennyt mitä pitäisi tehdä mutta jatkoi taivaaseen katselemista ja alkoi puhumaan hiljaan toivoen et joku enkeli taivaasta kuulisi hänet "Elliotin perhe, sukulaiset ihan sama kuka mut auttakaa. Elliot ei kuulu minnekään helvettiin. Hän kuuluu perheens'ä luokse. Auttakaa häntä, mua ja Elliotin lasta. Lapsen kuuluu saada nähdä isänsä, tutustua Elliotiin. Älkää riistäkö Elliotin lapselta isää, hän tarvitsee isänsä en mä pysty huolehtimaan lapsesta yksin kun en tiedä kuitenkaan paljoonkaan nefileistä ja enkeleistä", Rinin silmistä vuosi kyyneleitä jotka valuivat poskille ja siitä kaulalle. *

* Nefilit katsoivat tyttö ja tuon lähtiessä kävelemään, he katsoivat hänen perässään. Lapsi oli tuntenut Elliotin katoamisen, jonka vuoksi tytön mahaa sattui.
Elliot huomasi joutuvansa helvettiin ja kirosi kaikki Nefilit sinne minne aurinko ei koskaan paista. Hänen olisi keksittävä keino päästä pois sieltä. Enkeli huokaisi ja rupesi töihin, alkaen kyselemään kaikilta helvetissä olevilta kaikki mahdolliset tiedot siitä paikasta jos saisi selville tai keksi jonkun keinon, mitenn sieltä pääsisi pois. Hän huomasi että langenneita enkeleitä ilmestyi kokoajan lisää sinne *

* Rin itki ja huusi edelleen, ei välitännyt nefileistä jotka katsoivat häntä -?-. Kun enkeli oli kadonnut kokonaan näkyvistä -?- tyttö lysähti maahan istumaan, itkien siinä. Hän oli siinä jonkun aikaan, oli vihainen nefileille kun nuo olivat polttaneet Elliotin sulan eikä tyttö voinut antaa sitä ikinä anteeksi. Rin nousi siitä seisomaan samalla kun pyyhki kyyneleensä, kääntyi katsomaan nefileitä -?- ja sanoi vihaisesti "Saatanan nefilit! Ette te täst selvii!!" Hän ei tiennyt mitä tekisi noille mutta sen tiesi ettei aikonut menettää lastaan olioiden takia, tyttö oli tuntenut jotenkin oudon kivun vatsassaan kun Elliotin sulka oli alkanut palamaan -?-, kipu johtui lapsesta kun lapsi oli todella Elliotin -?- mutta ei tyttö ollut aivan varma siitä vieläkään. Lapsella oli kuitenkin kaikki hyvin mut tyttö ei ollut siitäkään varma eikä uskaltanut mennä lääkäriin kun pelkäsi et siel paljastusi jotain outoa mitä lääkärit eivät olleet aikaisemmin törmänneet. Rin lähti kävelemään kotiinsa päin hiljaan, kyyneleet valuivat yhä hänen poskilleen. *