• Wrong place at the wrong time (17) •

* Nemo kuunteli kun neito-vampyyri kertoi asiansa ja esittäytyi ' Jaa'a.. siitä päättää meidän rakas prinssimme.. ' Nemo sanoi, eikä edes esittäytynyt. Hän oli aika huonotapainen vampyyri. Hän kaivoi kännykän taskustaan ja soitti Kasparille. ' Et sitten jaksa tulla sanomaan asiaasi tänne yläkertaan vaan pitää oikein soittaa? Noh, kerro mitä asiaa ' Kaspar tokaisi ja sai Nemon virnistämään. ' Täällä joku neitokainen kyselee yöpaikkaa, mitä tehään ? ' Oli hetken aikaa hiljaista ja sitten Kaspar sanoi tulevansa katsomaan. Nemo sulki puhelimen ja tunki sen takataskuunsa ' Prinssi tulee kohta ' hän sanahti ja meni nojaamaan seinustalle.
Kaspar tuli vähän ajan päästä rappusia alas ja ilmestyi Victorian eteen ' Hei, olen Kaspar. Halusit kuulemma yöpaikan? Hmm.. uskoisin ettei siitä ole haittaa, käy vain peremmälle ' Prinssi sanahti ja viittasi yhtä palvelijaa luokseen. ' Anni, voisitko käydä katsomassa missä olisi hyväkuntoinen huone vapaana? ' Palvelija suostui oitis ja katosi. Kaspar kohteli palvelijoitaan hyvin ja tiesi nuo nimeltäkin, toisin kun muut *

* Vampyyrityttö odotti että joku tulisi avaamaan oven. Kun sitten Nemo tuli avaamaan ovea, Victoria katsoi tuota hetken päästä varpaisiin ja katsoi toista kasvoihin. "Anteeksi jos häiritsen. Olin sattumoisin tässä lähettyvillä ja haluaisin tiedustella oisiko mahdollista saada huone täältä yöksi. Tiedän ettei tämä ole mikään hotelli mutta en tiedä minne muuallekaan menisin. Nimeni on Victoria" neito esittäytyi ja katsoi toista kasvot ilmeettöminä. *

* Nemo oli juuri kertomassa surkeaa vitsiä muille, koska nuo näyttivät niin synkeiltä eikä hän jaksanut katsoa heitä sellaisena. Samassa kuului vaimea koputus oven luota(?) Ja Nemo nousi ylös, koska kukaan muu ei tehnyt elettäkään liikkuakseen. ' Mikä hitto teitä kaikkia oikein vaivaa?? Ootteko te noin masentuneita, vaikka me saatiin hätistettyä ne pois?? äh, antaa olla, mä meen kattoo kuka oven takana on ' Nemo mutisi ja menikin sitten avaamaan sen oven ' öh hei... kuka sä oot ? Vai pitäiskö kysyä et mitä asiaa.. tai jotain ? ' Nemo sopersi ja katsoi naista hitaasti varpaista hiuksiin *

* Rin jatkoi siinä lukemista tietämättä mitä tapahtui muualla.

Victoria laski kädellään hieman oksaa joka oli hänen naamansa edessä, katsoi kartanoa. Hän vilkaisi alas ja katsoi puutarhaa, puutarha oli kaunis. Vampyyrineito kävi oksalle istumaan varovasti samalla kun taas katsoi kartanoa ja teki alle sekunissa päätöksensä. Hän nousi seisomaan ja hyppi oksalta toiselle ja laskeutui metsässä maahna. Victoria käveli tietä pitkin kartanolle ja koputti ovenkarmiin. *

* '' Jaa'a.. vai asuu täällä kotinsa menettänyt vampyyri-joukko.. sääliks käy. Mutta jos he yrittävät väkipakolla minua naittaa heidän prinsessalleen, niin saavat pärjätä ihan omillaan. ' Prinssi mutisi ja jähmettyi hetkeksi, koska oli haistavinaan jotain, mutta päätteli, että se oli vain hänen kuvitelmiian, niin rentoutui ja kävi aukasemassa parvekkeensa ovet, koska sisällä alkoi haisemaan tunkkaiselta. Prinssi heittäytyi sängylleen ja katseli siinä kattoon, kädet niskansa takana *

* #Ketäköhän täällä asuu? Ainakin joku ihminen ja vampyyreitä..# Victoria mietti samalla kun katsoi ikkunasta sisään ja huomasi prinssin siellä -?-. Vampyyrineito piiloutui lehtien ja oksien taakse oksalla jossa seisoi ja oli valmiina lähtemään karkuun, ihan varmuuden vuoksi.

Catherine oli parvekkeella vielä vähän aikaan kun meni sängylleen, ottaen matkan varrelta kirjan mukaan ja alkoi lukemaan sängullään maaten samalla mahallaan. *

* Kaspar makoili huoneensa suuressa sängyssä. Hän ei tiennyt eikä aistinutkaan, että joku liikkui lähestöllä ja se joku näki myöskin hänen huoneeseensa. Kaspar joi pullotettua verta, jotta hänen haavansa paranesivat nopeammin. Häntä ärsytti sillä hetkellä melkein kaikki. Alakerran ovi korjattaisiin ja kuningas oli käskenyt tehdä siitä niin vahvan, ettei kukaan pystyisi enää noin vain tulemaan sisään. # Toivottavasti pysyvät poissa täältä # Hän ajatteli ja heitti sitten tyhjäksi juoneen pullon roskikseen vähän turhankin kovakouraisesti, ei se kuitenkaan särkynyt *

* Rin meni sisälle kartanoon, meni yläkertaan omaan huoneeseen parvekkeelle ja siellä katsoi ulos. "Toivottavasti enään ketään vieraita ei tuu tänne.." hän mutisi hiljaan itsekseen.

Vampyyrineito istui siellä puussa yhä, hänellä oli päällään musta mekko joka ei ollut mitenkään liian lyhyt mutta ei se ollut pitkäkään, melkein polviin asti ylettyi. Hän nousi seisomaan oksan päälle ja hyppäsi toiseen puuhun mistä näkyi yläkerran ikkunoista sisälle prinssin huoneeseen -?-. Victoria ei kylläkään tiennyt kenen huone oli kyseessä, katsoi taloa ja mietti asuisiko siellä ketään tuttua, tiesi et siellä asui vampyyreitä. *

* ' Joo siitä vain, ellet aikonut viettää täällä loppuiltaa ' Nemo mutisi ja odotti, että tuo oli mennyt sisälle(?) Sulkien sitten raskaan oven. Sen kummempia haaskaten aikaansa tytön kanssa, hän meni vampyyrivauhdillaan olohuoneeseen ja heittäytyi Kasparin sohvalle. Kaikki olivat kerääntyneet olohuoneeseen, tosin Prinssi ei ollut sielä, vaan omassa huoneessaan lepäämässä. Prinssinä olemisessa oli se huono puoli, että jos tulee tappelu, niin kaikki hyökää heti ylempiarvoisen/ten kimppuun *

* Rin istui siinä keskellä salia eikä hänellä ollut tietookaan mitä muualla tapahtui. #Toivottavasti hän on kunnossa.. Mitä mä nyt taas ajattelen?? Okei en haluu et hän loukkaantuu tai kuoleee tai mitään# hän ajatteli. Jossain vaiheessa kun tyttö yhä istui salin lattialla ovi avattiin ja Catherine näki Nemon, nousi ylös ja tuli pois salista. #Missä KAspar on?# tyttö mietti mutta ei sanonut mitään. "Eli voin mennä sisälle?" Cat kysäsi mutta lähti kävelemään ovelle päin.

Victoria, tummanliilahiuksinen vampyyri, katsoi puusta alhaaalla olevaa tyttöä sekä vampyyriä. #KEtäköhän nuo ovat? Tytön olen nähnyt Amerikassa..# vampyyrineito mietti. *

* Kaspar kuuli meteliä portaikon edestä ja suunnisti kulkunsa sinne. Vieraat vampyyrit olivat siellä yhä. ' Mitä helvettiä täällä oikein tapahtuu ? Enkö minä jo käskenyt teitä lähtemään ? Teillä ei ole mitään oikeutta olla täällä, tämä on meidän reviiriämme ' Hän sanoi tosissaan ärtyneenä. ' Sori prinssi, me emme ota käskyjä sinulta. Meillä on prinsessa sitä varten.. mistä tulikin mieleeni, et haluis tutustuu siihen vähän tarkemmin ? Häneltäkun puuttuu 'oma prinssi' niinkuin hän sen ilmaisee ' Prinssi ei vastannut, tapitti noita vaan murhaavasti. ' Aika mukava paikka tämä.. meidän paikka tuhoutui.. ehkäpä me muutetaan tänne asumaan ' toinen vampyyri sanahti ja sai murhaavia katseita osakseen ' ette hitossa muuten muuta ' Nemo huudahti. Ennenkuin Kaspar ehti tajuta mitä tapahtuu, oli käytävässä alkanut kunnon vampyyi-tappelu.

Nemo käveli käytävää pitkin, vaatteet repaleisena ja syviä haavoja sielä täällä. Ne kyllä paranesivat nopeasti, varsinkin, kun hänellä oli toisessa kädessään veripullo jota siinä kävellessään samalla joi. Hän avasi saliin johtavat ovet ja tapitti Eriniä, joka istui keskellä salia(?) ' No niin, vaara ohi, voit tulla ulos nyt ' hän sanahti tuolle ja jäi odottamaan, että saisi sulkea oven. Muuten hän olisi antanut tytön sulkea sen itse, mutta sitä kun ei saanut suljettua edes 5 aikuista ja voimakasta ihmis-miestä, niin mitenkä sitten ihmis-tyttö? *

* Tyttö katsoi prinssiä vihreillä silmillään ja kuunteli mitä toinen vastasi. Catherine katsoi miehen perään kun tuo katosi ovien toiselle puolelle, tyttö sen sijaan käveli salissa katsoen ympärilleen. Rin pysähtyi Kasparin patsaan eteen, katsoi patsasta ja hymyili pian kuitenkin kävi salin keskeelle lattialle istumaan ja katsoi oviin. Hän näytti siltä kuin olisi odottanut jonkun tulevan sisään, taino hän tavallaan odotti että prinssi tulisi vaikka ei tytöllä mitään asiaa tuolle olisi. *

*  Prinssi nojasi salin oveen, että huomaisi heti mikäli joku olisi sinne tulossa. ' Juuri siksi ' hän sitten vastasi tytön kysymykseen. ' Millaista on olla prinssi? Noh.. ärsyttävää, en yhtään tykkää komennella ja määräillä muita, enkä tykkää siitä, että minua palvellaan ja palvotaan ' hän mutisi. ' entiedä kuinka kauan, toivotaan, että he häipyvät pian, odota käyn katsomassa ' ja heti sen sanottuaan prinssi katosi ovista toiselle piolelle *

* Rin kuunteli vampyyriä hiljaan samalla kun tuota katsoi. Miks susta on tehty patsas? Senkö takii et oot prinssi? Millasta on olla prinssi?" hän kysyi mieheltä, oli hetken hiljaan ja jatkoi "Kuinka kauan mun pitää olla tääl salissa?" Tytön mielestä sali oli jotenkin mielenkiintoinen mutta ei kuitenkaan haluaisi olla siellä loppupäivää. Catherine käveli salissa hiljaan katsoen samalla niitä patsaita. *

* ' Kyllä, täällä olet turvassa, jos ne sattuvatkin pääsemään tänne.. mikä olisi aikamoinen suoritus.. niin he eivät kovinkaan pitkälle pääsisi, heidät pysäytettäisiin ennenkuin ehtivät sanomaan sanaakaan. ' Vampyyri vakuutti ja katsoi itsekkin ympärilleen, ei ollut ollut tuolla salissa vähään aikaan, viimeksi tanssiaisissa jotka olivat pari kuukautta sitten. ' Öh.. joo, oon ' prinssi vastasi sitten ja olisi punastunut jos olisi vain kyennyt. Hän oli pyytänyt isältään ettei hänestä tehtäisi patsasta, mutta minkäs teit, se kuului perinteenseen. Tykkäsi siitä tai sitten ei. *

* Toinen johdaatti Rinin valtaistuin-saliin. Päästyään saliin sisälle Catherine katsoi ympärilleen, sali näyttti hänen mielestään narnian tarinoiden yhdeltä salilta. Tyttö oli lumoutunut suunnilleen näkemästään. "Oonko mä täällä turvassa? Mitä jos ne pääsee tänne?" hän kysyi prinssiltä hieman huolestuneen näköisenä. #Ei ois varmaan sittenkään pitänyt tulla takas.. Paitsit et oisin saattanut törmätä vampyyreihin muutenkin.. En tykkää tästä tilanteesta yhtään# Rin ajatteli. Cat katsoi Kasparia, mennen samalla kauemmaksi ovesta. Hän katsoi ympärilleen ja vasta nytten huomasi patsaan, prinssin patsaan eikä voinut olla hymyilemättä hieman. "Ootko sä tossa?" tyttö kysyi vampyyriltä tarkoittaen patsasta. *

* ' Joitakin vieraita vampyyrejä tunkeutui tänne, he imevät sinut kuiviin heti jos saavat sinut kiinni, joten parasta viedä sinut jonnekkin turvaan... ' Kaspar sanahti ja keksi yhtäkkiä, mitä tehdä ' tule,   mennään valtaistuin-saliin, sielä on tarpeeksi tilaa puolustautua jos tarve vaatii ' hän sanahti ja lähti johdattamaan tyttöä sinne salille päin(?) He tulivat valtavankokoisten metalli-ovien kohdalle ja Kaspar joutui tosiaan käyttämään voimiaan, avatakseen sen, mutta se oli vain hyvä ettei sinne päässyt niin helposti. Hän sulki sitten ovet heidän perässään. He olivat valtavankoikoisessa salissa, joka oli henkeä salpaavan kaunis ja kirkas, kaikkialla oli kultaa ja hopeaa, patsaita entisistä vampyyri kuningasta, kuningattarista, prinsseistä ja prinsessoista. Jopa Kasperin patsas oli sielä jo. Salin päädyssä oli kaksi isompaa valtaistuin-tuolia keskellä ja niiden vieressä kaksi vähän pienempää *

* Tyttö katsoi suhkulähdettä hymyillen, välillä kuitenkin vilkaisi prinssiä. Hän kuuli sisältä korviasärkevän jysähdyksen  ja ihmetteli mikä se oli. Rin katsoi kun toinen katsosi ovesta sisään, nousi itse seisomaan aktsoi nopeasti ympärilleen ja lähti kävelemään ovea kohti. Hän ei tajunnut heti et Kaspar oli juossut takaisin, tyttö oli kerennyt juuri oven luokse. "Onko jotain tapahtunut ku ei oo turvallista olla täällä? Mihin mä sit meen?" Catherine kysyi mieheltä ihmeissään ja arveli et joku talon vampyyreistä oli saanut jonkun kohtauksen eikä voinut pidätellä veren himoaan. *

* Kaspar huomasi milloin Erin huomasi hänet ( I'm idiot, don't care ) Hän nyökkäsi tervehdykseksi ja katsoi puutarhaa edessään. Se oli kaunis, vakka vähän rapistunut olikin. Samassa sisältä kuului korviasärkevä jysähdys, joka kuului koko kartano alueelle(?) Prinssi säpsähti rajusti ja juoksaisi sisälle, ihmetellen, mitä ihmettä oikein tapahtui. Rysähdys kuului etuoven luota, joten Kaspar suuntasi vampyyri vauhdillaan sinne. Päästyään perille, hän huomasi että käynnissä oli kunnon tappelu, mutta vastapuolen vampyyrejä hän ei tunnistanut, he eivät olleet meikäläisiä. ' Mitä täällä tapahtuu ? Keitä te olette ? ' hän kysyi kummissaan. ' He murtautuivat sisälle ilman lupaa ! ' Nemo huudahti. ' Heeetkinen.. minä haistan.. ihmis-tytön... ' yks vieras-vampyyrestä sihisi ja sai Kasparin murisemaan matalalla kurkkuäänellä. ' Ette voi tulla tänne noinvain! ' Kaspar huudahti ja kääntyi ympäri, juosten vampyyri vauhdillaan Erinin luokse, joka oli tulossa sinne kenties(?) ' Vauhtia, sinun ei ole turvallista olla täällä, hitto... ' Prinssi ei tiennyt, minne olisi käskenyt tytön mennä. Tuon ei ollut viisasta mennä huoneeseensa, koska ei olisi yhtään sen turvemmassa sieläkään. Mikä painajainen. *

* Catherine sulki silmänsä uudestaan ja kuvitteli millaista olisi olla Englannin jossain vanhassa kartanossa vanhempien kanssa lomalla. #Millaistakohan olisi jos mul ois poikaystävä jonka kaa olisin täällä? Hetikinen mitä mä oikeain ajattelen? Must jotenkin tuntuu ettei noi vampyyrit pidä siitä et oon täällä# hän mietti pitäen silmiään kiinni. Tyttö mietti siinä mitä tekisi, pitäisi muistaa kysyä ruohonleikkuria. Jonkun ajan kuluttua Cat avasi silmänsä, katsoi taivasta hetken kunnes nousi istumaan, katsoi ympärilleen nopeasti ja huomasi Kasparin, katsoi tuota hetken ja heilautti tuolla kättään tervehdykseksi kun katsoi suhikulähdettä siinä. *

* Kaspar tapitti nyt kokonaan tyttöä eikä voinut olla hymyilemättä itsekseen. Hänen mielestään Catherine oli kaunis ja rohkea tyttö. Prinssistä alkoi tuntumaan, että hän haluaisi tutustua tuohon hieman enemmän, hän halusi tietää, miksi tyttö karkasi kotoa, kenen kanssa hän ylipäätään asui jos tuon vanhemmat kerta olivat kuolleet ja mihin tuon vanhemmat olivat kuolleet? Mutta hän kysyisi sitten kun aika olisi sopiva.. jos sellaista aikaa siis koskaan tulisi. Eihän sitä voinut koskaan tietää, mitä tuleman piti. *

*Tyttö ei huomannut kun prinssi katsoi häntä. Rin katsoi kukkapenkkiä ja ei kauaankaan kun kävi selälleen makaamaan nurmikolle katsoen taivasta hymyillen. #Täällä on kaunista.. En kuitenkaan usko et voisin jäädä tänne loppuelämäkseni, jossain vaiheessa mut varmaan heitetään pihalle tai syödään tai sit lähen omasta tahdostani..# hän ajatteli ja sulki silmänsä muutamaksi sekunniksi kunnes avasi ne. Catherine jatkoi taivaan tapittamista siinä, hänen hiuksensa oli levällään nurmikolla, polvet koukussa ja kädet vatsansa päällä. *

* Kaspar istuskeli hetken aikaa siinä sohvalla, katsellen kuinka vampyyrit kiemustelivat paikoillaan ja yksi kerrallaan lähtivät ja muita tuli tilalle. Prinssi huokaisi ja nousi seisomaan, pudistellen hajamielisesti housujaan ja lähtien sitten kävelemään puutarhaan päin. Hän avasi oven ja jäi siihen sitten nojaamaan, katsellen puutarhaa ja Catherineakin välillä. Kaspar ihmetteli, miten tyttö pystyi asumaan sielä, petojen keskellä.. järjetönsä suorastaan. *

* Rin nyökäytti hieman päätään ja lähti kävelemään siihen suuntaan minne KAspari oli nyökännyt. #Outoa liikkua täällä yksin..# hän ajatteli kun käveli käytävää pitkin ja saapuikin pian ovelle josta meni ulos. Tyttö veti syvään henkeä raitista ulkoilmaa, käveli suihkulähteen luokse katsoen tuota hieman mietteliäästi. Muutaman minuutin päästä hän käveli kukkapenkkejen luokse katsoen kukkia ja löysi parista penkistä rikkaruohoja jotka kitki pois. Catherine istahti siihen kukkapenkin eteen nurmikolle katsellen puutarhaa. *

* Kaspar oli vaipunut mietteisiinsä, mutta huomatessaan Erinin katsovan häntä, hän selvitti kurkkuaan ja hieroi ohimoaan, ihankuin olisi yrittänyt muistaa mitä tuo oli juuri äsken sanonut. ' Se on heti tuon käytävän päässä ' hän sanahti ja nyökäytti olohuoneesta lähtevää käytävää. ' Osaat sinne varmaan itsekkin ' hän jatkoi ja heitti pienen hymynpoikasen, ennenkuin vaipui takaisin ajatuksiinsa. Muut vampyyrit hieman kiemurtelivat paikoillaan, eivät oikein olleet tottuneet ihmisen läsnäoloon *

* Tyttö söi ruokaansa siinäpöydän ääressä eikä kuullut mitä olohuoneessa puhuttiin. #Voisin mennä sitten puutahaan kattoo onko siellä mitään tehtävää.. Ja muutenkin voisin tutkia hieman puutarhaa tarkemmin# hän ajatteli. Kun Cat sai syötyään hän korjasi tiskasi astian mitä oli käyttänyt ja laittoi ne kuivumaan, hän myös korjasi omat jälkensä. Tyttö käveli olohuoneen ovelle ja kysyi "Mistä pääsee puutarhaan?" Hän ei ollut varma mistä pääsi ulos puutarhaan joten kävi kysymässä. Catherine katsoi KAsparia ja muita olohuoneessa olijoita mutta katsoi prinssiin. *

* Kaspar haistoi herkullisen kanan hajun, niinkuin kaikki muutkin olohuoneessa olijat. ' Kaspar, meille tuli pieni ongelma matkalla, kun oltiin ruoan haussa ' Rufus, niminen vampyyri kertoi ja prinssi kohosi heti paremmin sohvalle ' kerro ' hän sanoi hieman kireällä äänellä. ' Me törmättiin muutamaan muukalaiseen, mutta hajun perusteella heitä liikkuu aika paljonkin täällä ' , Kaspar rutisti kulmiaan huolestuneena, toivottavasti he eivät aiheuttaisi heille mitään harmia. ' Tiedättekö mistä klaanista he ovat ? ' hän kysyi, pyörittäen sormusta sormessaan hajamielisesti. ' Ei. Ilmeisesti he ovat kiertolaisia, mutta ovat jääneet tänne ihmeen pitkäksi aikaa.. ' Ilta puuttui puheeseen. ' Vai niin .. käyn huomenna katsomassa, näkyykö heitä, Ilta, Nemo ja Rufus, te saatte tulla mukaani, varmuuden vuoksi ', ' Selvä ' , kaikki kolme sanoivat yhtäaikaa, nyökäyttäen päätään samalla *

* Rin kuunteli mitä toinen sanoi lähtien tuon perässä kävelemään kohti rappusia. "Okei ens kerrala en pyydä sua mukaan vaan meen yksin keittiöön.. Voin ihan mielelläni hoitaa puutarhaa, tiedän jotain kuitenkin kasveista" hän sanoi Kasparille. He saapuivat alakertaan ja olohuoneeseen, Cayherine katsoi ympärilleen ja huomasi ne vampyyrit siellä mutta jatkoi matkaansa keittiöön ilman prinssiä. Keittiössä tyttö otti kattilan ja paistinpannut, paistinpannulla paistoi kanaa ja riisiä keitti kattilassa. Hän nojasi tiskipöytään odottaen ruuan valmistumista. Ruuan ollessa valmis noin 20 minuuttiä myöhemmin Cat laittoi ruokansa lautaselle, meni pöydän ääreen syömään ja joi ruuan kanssa vettä. *

* Kaspar nyökkäsi hieman kiskotellen samalla ja pujahti käytävän puolelle, sulkien huoneensa oven perässään. ' Voit kyllä opetella kulkemaan iteksesikin täällä, kerroin muille, että olet prinssin-kruunun suojeluksessa, joten he eivät uskalla koskea sinuun. ' Prinssi kertoi, lähtien kävelemään tuon kanssa käytävää pitkin kohti rappusia(?) ' Ei sinun tarvitse vuokraa maksaa ' Kaspar sanoi hieman hymyillen ' Jaa'a.. mitäs sinä voisit täällä tehdä.. voit auttaa palvelijoita kaikissa pikkuhommissa ja hoitaa vaikka puutarhaa jos haluat ' Kaspar ehdotti tuolle.
He saapuivat alakertaan ja olohuoneeseen(?) Sielä oli paikalla kymmenisen vampyyria ja heistä jokainen istui, joten he nyökäyttivät päätään kunnioittavasti prinssille, samalle myöntyen äänettömästi prinssin aikaisempaan käskyyn. Kaspar virnisti hiukan, ei tykännyt siitä kunnian osoittamisesta. Hän meni itse istumaan omalle vakipaikalleen, antaen tytön mennä itsekseen keittiöön(?) *

* Prinssin tultua avaamaan huoneensa oven, tyttö katsoi tuota ja sanoi "Hei. Tuutko sä mun kaa alakertaan? Mul on nälkä." Catherine vilkaisi sivuilleen kun taas katsoi Kasparia hieman hymyillen. Hän aikoi tutustua tuohon paremmin jos vain pystyisi tai siis jos prinssi antaisi luvan tutustua. "Pitääkö mun maksaa jotain vuokraa tai jotain ku oon täällä? Onks täällä mitään mitä voisin tehdä? Ja en aio jakaa vertani kellekään, ihan tiedoks vaan" Cat kysyi Michaelilta. *