• Wrong place at the wrong time (17) •

* Kaspar oli palannut huoneeseensa ja lysähti sänkynsä päällen raskaasti huokaisten. Noh, ainakin asia oli nyt selvitetty muitten kanssa, häneltä tuntui vaan pahalta määräillä sillä tavalla ja käyttää valtaansa. Oli siinäkin prinssi. Hetken kuluttua hän kuuli koputusta oveltaan ja haistoi oputtajan olevan Erin. Kaspar nousi sänkyltä ja meni avaamaan tuolle oven *

* Rin ei tiennyt mitä alakerrassa tapahtui, luki vain kirjaansa siinä nojatuolilla. Jonkun ajan kuluttua hän nosti katseensa kirjasta ja sanahti hiljaan itsekseen "Ei ois pitänyt värjätä blondiks hiuksia.. Haluun mustat hiukseni takas. Nojaa saan varmaan joskus..." Tyttö sulki kirjan, laittoi sen sohvapöydälle ja käveli edestakaisin huoneessaan miettien mitä tekisi. Siinä jonkun aikaan käveltyä edestakaisin huoneessaan lähti Catherine varovasti huoneestaan pois, meni prinssin huoneen ovelle ja koputti siihen. Tytöllä oli tylsää ja halusi jotain tekemistä. *

* Kaspar odotti vielä hetken aikaa, niin, että ulkoa alakertaan tulevat alkoivat pikkuhiljaa asettumaan paikoilleen. Prinssi nousi ylös ja meni alakertaan. Olohuoneessa oli paljon porukkaa ja hänen saavuttuaan, kaikki kumarsivat tai niiasivat pikaisesti, Kaspar vihasi sitä, mutta ei sille nyt mitään voinut. Vaikka hän kieltäisi heitä tekemästi niin, he tekisivät silti. ' oli mukava reissu? ' hän kysäisi ja kaikki nyökkäilivät hymyillen heti. Prinssi toivoi, ettei ketään tapettu, joskus vampyyrit kun tahtoivat innostua vähän liikaa. ' Miten vanki? ' joku kysyi ja sai Kasparin rypistämään otsaansa ' Tästä eteenpäin hän ei ole enää vanki, vaan vieras ja prinssin-kruunun suojeluksessa, joten kohtelette häntä niinkuin pitääkin ja jos säikyttelee tai iskee hampaansa häneen... olen varoittanut ' hän sanahti ja poistui paikalta hiljaisuuden saattelemana. *

* Neito makoili siinä sängyllään vielä jonkin aikaan. Lopulta hän nousi istumaan, meni pois sängyltä ja käveli parvekkeellee katsoen näkymää, puutarhaa. "Tuolle on varmaan tehty jotakin.." Rin  mietti ääneen nojaten parvekkeen kaiteeseen. Siinä hän seisoi nojaten kaiteeseen katsoen puutarhaa ja mietti mitä tekisi. #Aikovatkohan ne muut vampyyrit hyväksyy mut tänne?# tyttö mietti ja pian meni sisälle nojatuoliin istumaan ja alkoi lukemaan kirjaa kun ei keksinyt muutakaan tekemistä. *

* Kaspar meni huoneensa nurkassa olevalle pienellä työtilalleen, missä oli pari kirjahyllyä täynnä kirjoja, työpäytä lokeroineen, iso kaari-lamppu ja pöytä-lamppu, sekä pienempi hyllykkö kirjo-hyllyjen välillä. Prinssi istahti työpäytänsä ääreen ja nosti hyllyköstä ison paperi-pinkan siihen pöydälleen, alkaen selailemaan niitä papereita. Hänellä oli tapana jättää kaikki aina viimetippaan, ja sitten meinasi tulla aina kamala kiire. Prinssi ahersi pari tuntia putkeen, kunnes kuuli autojen ovien käyvän ulkona, muut olivat ilmeisesti palanneet takaisin. Kaspar haukoitteli leveästi ja sammutti pöytä lamppunsa, nousten ylös ja kävellen sänkynsä päälle istumaan, jääden siihen miettimään kaikenlaista *

* Cat katsoi prinssin sormessa olevaa sormusta ja nyökkäsi pienesti et ymmärsi kelle piti niiata. Hän käveli miehen perässä sisään kartanoon, yläkertaan huoneeseen mikä olisi tytön. Tyttö katsoi kun vampyyri avasi parvekkeen oven lukosta, katsoi kun Kaspar poistui huoneesta. Catherine avasi parveekkeen ovet niin auki kun ne sai ja meni sängylleen purkamaan väiset tavaransa, likaiset vaatteet heitti kylpyhuoneen oven luokse yhteen kasaan, kirjat laittoi siististi sohvapöydälle ja puhtaat vaatteet vei vaatehuoneeseen. Hän jäi sinne vaatehuoneeseen hetkeksi ajattelemaan. Neito istui hetken vaatehuoneen lattialla kun nousi ja meni sängylleen selälleen makaamaan katsoen kattoa. *

* ' Katsot vain kenelle muutkin niiaa ja hänellä on oikeassa keskisormessa kuninkaan sormus, joka on sen verran iso ja kultaisen kiiltävä, ettei sitä voi olla huomaamatta. Minulla on samanlainen, mutta pienempi ja hopeinen ' Kaspar väläytti sormessaan olevaa sormusta, jossa oli neliskanttinen vaakuna-kuvio ( miekka, sormus ja torahammas-kuviot vaakunassa ). ' Isommissa ja tärkeissä kokoontumissa meillä molemmilla on kruunut ' hän sanoi kun ohimennen ja lähti tytön kanssa kävelemään ovelle päin, avaten sen lukosta. ' Tulen avaamaan ne parvekkeen ovet ' hän sanahti ja he lähtivät kävelemään portaita ylös. Prinssi kävi nopeasti avaamassa tytön huoneesta ne parvekkeen ovet(?) ja poistui sitten omaan huoneeseensa, että Erin voisi kotiutua taas huoneeseensa vapaasti. *

* "Niiata? Kuka niistä on sit isäsi? Kysyn sen takia et tiedän kelle niiata.." tyttö kysäsi, hän ei oikeastaan ollut milloinkaan oikein niiannut kenellekään paitsi joskus koulussa ja tanssiharjoituksissa. Rin nousi myös autosta ulos ottaen tavaransa myös autosta. "Haluan asua siinä samassa huoneessa, totuin siihen jo mut ne parvekkeen ovet vois avata" hän sanoi Kasparille ja lähti kävellen ovelle päin. *

* # Kylläpäs se kyselee # Kaspat ajatteli, mutta ei pahastunut ollenkaan, hän ymmärsi kyllä, miksi toinen kyseli. ' Lupaan, ettei kukaan iske hampaitaan sinuun, ei ne uskalla koskea prinssin suojattiin ' Prinssi sanoi hieman vakavalla äänellä, mutta hymyili sitten tytölle. ' Talon tapoihin kuuluu, että kuningaalle ja prinssille kumarretaan tai niiataan, kun heidät näkee , jos näkee joka tunnin välein niin sitten ei tarvi jatkuvasti. Kunhan muistat niiata isälleni niin se riittää. Lisäksi on perus säännöt, että ei riehuta, metelöidä, juosta käytävillä, rikota paikkoja... kyllä sä tiedät, itsestään selvät säännöt. ' Hän kertoi ja pysäytti pian autonsa kartonon pihalle, sammuttaen veslan siihen sitten. ' Jos haluat, niin voit asua samassa huoneessa ' Kaspar sanahti ja astahti ulos autosta. ' Muut tulevat muutaman tunnin sisällä ' hän kertoi *

* Catherine kuunteli mitä mies sanoi. "Miten mä muka voisin estää sitä mitenkään et pelottelette mua? Se ei oo oikeesti yhtään kivaa ku saa pelätä et milloin joku iskee hampaansa muhun.." hän sanoi ja jatkoi kuuntelemista. Tyttö katsoi välillä miestä ja välillä katsoi tuulilasista ulos seuraten missä he oikein menivät. "Mitkä ne talon tavat sitten on?" Rin kysyi Kasparilta ja samalla katsoi tuota eikä kauaankaan kulunut ku he jo saapuivat kartanolle -?-. "Saanko mä sen huoneen mikä mul oli?" tyttö kysäsi. *

* ' Ei, en aio enää pelotella sinua... ellet anna siihen ihan hiton hyvää syytä ' Kaspar sanoi lopun hieman kulmiaan kurtistaen ja kohautti sitten olkiaan ' vampyyrit ovat ihanniinkuin ihmisetkin, jokaisella on oma persoona ja mielihalu, myönnän, että useimmat meistä varmaan tykkäävätkin pelotella sinua, koska annat meidän tehdä niin. Osa taas on kilttejä ja huomaavaisia, varsinkin naispuoliset. Mutta sinun täytyy ymmärtää, että me ollaan eletty pitkään ja no.. ikuisesti elävillä aika voi käydä aika pitkäksi ja elämä tylsäksi. ' Kaspar sanoi eikä oikein ymmärtänyt enää itsekkään mitä selitti. ' Vai sanoi Nemo niin... ' hän mutisi sitten ja virnisti päätään pudistellen ' Voit käyttäytyä meidän kanssamme ihan normaalisti, ei sinun tarvitse alkaa sen enempää paavomaan meitä kun mitä ihmistenkään kanssa. Kuitenkin, tämä on meidän koti ja sinä olet vieras joten kunnioita kuitenkin tämän '' talon '' tapoja, jooko? ' *

* Blondi neito kuunteli mitä vampyyri sanoi. "Okei.. Etkai sä muuten aio taas pelotella mua?" tyttö kysäsi toiselta, hän muisti vielä kun muutama päivä sitten prinssi oli melkein iskenyt hampaansa häneen ja muisti myös sen yhden vampyyrin joka yritti syödä hänet sekä sen jonka piti vahtia tyttöä. "Millaisia muut vampyyrit ovat? Tykkäättekö te kaikki pelotella heikkoja ihmisä?" Rin kysyi Kasparilta kun oli hieman tylsää. Hän odotti et pääsisi takaisin kartanoon mikä oli tavallaan hieman outoa, ihminen joka halusi vampyyreitten kartanoon asumaan. "Se yks vampyyri joka vahti mua ni se sanoi jotain et mun pitäis alkaa kunnioittamaan vampyyreitä, pitääkö mun alkaa kunnioittaa teitä? Mut mun mielestä jokaisen on itse ansaittava se kunnioitus ja luottamus" tyttö sanoi miehelle samalla katsoi tuulilasista ulos mutta katsoi sivusilmällä toista. *

* Kaspar meni istumaan kuskin paikalle ' kyllä, tottakai on mahdollista ' hän vastasi tytön ekaan kysymykseen, samalla kun pakitti parkkipaikaltaan ja lähti ajamaan takaisin kartanoon päin ' jos en haluaisi sinua tuonne, niin en olisi edes ottanut asiaa puheeksi ' hän sanahti ja kuunteli sitten tyttöä taas. ' Ei me nyt ihan kontrollia vailla olevia verenimiöitä olla.. siinä tapauksessa miten luulisit olevasi enää hengissä ? Muut ovat samanlaisia kun minäkin.. siis siinä määrin, että ovat vampyyrejä ' Kaspar mutisi ' Mutta ainakaan aluksi, et ''hengaile'' muitten vampyyrien kanssa ilman minun seuraani, koska vaikka heillä kontrolli onkin, niin koskaan ei voi tietää.. ' hän mutisi ja virnisti tytölle *

* Catherine kuunteli mitä Kaspar sanoi. Hän laittoi kirjansa muivipussiin muiden sekaan, laukku olalleen ja muovipussit käsissään käveli vampyyrin luokse. "Haluutko sä oikeesti mut takas kartanoon vai sanotko sä vaan niin?Oisko mahdollista saada sinne vaatehuoneeseen muitakin vaatteita kun mekkoja?" tyttö kysyi prinssiltä. Hän nyökkäsi miehelle kun tuo sanoi et menisivätkö he. Rin meni pelkääjän paikalle istumaan ja odotteli et toinen tulisi autoon ja lähtisi ajamaan, tytön muovipussit olivat hänen jaloissa. "Hetkinen hyvä et tutustuisin muihin? Nehä syö mut.. Miten se ois ees mahdollista et tutustuisin muihin?" Cat kysyi mieheltä samalla kun tuota katsoi. *

* Kaspar mietti hetken, nyökkäsi sitten. ' Kyllä minä itseasiassa haluan sinut takaisin.. ' hän virnisti ja kohautti olkiaan. ' Muut eivät ole vielä tulleet reissultaan, joten he eivät tiedä, että olet edes ollut poissa välillä. Minusta olisi hyvä, jos tutustuisit muihin niin he oppisivat hyväksymään sinut ' Kaspar sanoi ja nyökkäytti vähän ajan päästä autolleen päin ' mennäänkö, vai onko sinulla vielä jotain ? ' hän kysäisi tytöltä *

* "Haluatko et tulisin takaisin?" tyttö vastasi prinssin kysymykseen kysymyksellä samalla katsoi toista. Hän tavallaan halusi palata takaisin kartanoon vaikka se olisi täynnä vampyyreitä. "Voin tulla takaisin jos se vaan käy ja jos ei oo mitään haittaa. Vaikka muut varmaan aikoo taas yrittää pistää mut poskeensa" Rin sanahti katsoen toista yhä samalla mietti mitä mut mahtaisivat ajatella jos tyttö palaisi takaisin. *

* Kaspar nyökkäsi hitaasti ja tapitti tyttöä mietteliäästi. Hän yritti päättää mitä oikein tekisi tuon kanssa. ' Haluaisitko siis tulla takaisin? ' hän kysyi lopulta tuolta ja mietti, olisiko se ongelma muitten vampyyrien kanssa. Jos hän tutustuttaisi tytön muihin, he voisivat alkaa pitämään häntä yhtenä heistä.. tai ainakin kartanoon kuuluvana, eikä kukaan muutenkaan uskalla tehdä pahaa prinssin suojatille, ellei halunnut päästä hengestään. Kaspar ajatteli synkeästi *

* Cat katsoi toista, katsoi kun toinen kääntyi hitaasti ympäri. "Ei. En vihannut olla siellä mutta en myöskään pitänyt siitä et olin kuin vankina. Ja loppujen lopuksi ei sielä ollutkaan niin kamalaa" hän sanoi katsoen miestä yhä välillä kuitenkin katsoen toisen ohi. Tyttö katsoi muualle pienen hetken kun taas katsoi prinssiä samalla miettien mitä oikein toinen mahtoi ajatella hänen sanomisistaan. *

/ Peruutan hiukan ;D
* Kaspar oli ollut matkalla autonsa luokse, mutta pysähtyi kuullessaan tytön sanat. Hän seisoi vähän aikaa selin tuohon, mutta kääntyi sitten hitaasti ympäri. ' Eikö? ' hän kysyi hieman hämillään. ' Sinähän vihasit olla sielä ' hän tokaisi ja katseli ympärilleen, pitäen aistinsa valppaina jatkuvasti, koska ei voinut olla varma, että joku vieras vampyyri sattui olemaan sielä lähistöllä, Kaspar ei halunnut ongelmia. Hän käänsi katseensa takaisin tyttöön *

* Tyttö katsoi vampyyria ja kuunteli mitä tuo sanoi. "Ai" Rin sanoija katsoi tuon perään toinen lähti kävelemään takaisin autolleen. Ei kestänyt kun muutama sekuntti kun tyttö seisoi penkin vieressä kirja kädessään ja sanoi Kasparin perään "Ei mul olis mitään sitä vastaan et kidnappaisit mut taas.." Hän ei ajatellut sanojaan mutta tiesi ettei halunnut olla yksin, mielummin olisi siellä kartanossa lukittuna kuin palaisi kotiin. Tyttö katsoi prinssin perään eikä oikein tiennyt mitä tekisi. *

* Kaspar ei voinut olla hieman hymyilemättä tytön kysymykselle ' ei, en aikonut. Olin vain ostoksilla ja näin sinut täällä joten päätin käydä tervehtimässä ' Prinssi kertoi. Hän ei kehdannut alkaa utelemaan tytöltä, että oliko tuo löytänyt itselleen asumispaikan ja muuta sellaista, koska arveli että tyttö olisi vain tiuskaissut hänelle, että mitä se tuolle kuului. ' Noh, taidan jatkaa matkaani ' hän vain tokaisi sitten ja lähti kävelemään takaisin autolleen(?) Istahtaen kuskinpaikalle, huokaisten syvään ja lähtien peruuttamaan autoa pois parkkipaikalta(?) *

* Rin keskittyi kirjaansa eikä huomennut autoa eikä prinssiä ei tiennyt et toinen oli huomannut hänet. Tyttö oli juuri kääntämässä sivua kun kuuli tutun äänen vierestään, hän kääntyi katsomaan ja näki Kasparin. "Hei. En oo löytänyt" Catherine vastasi miehelle pitäen käsissään kirjaa jota oli ollut lukemassa. "Mitäs sä täällä teet? Aiotko sä taas kidnapata mut?" hän kysyi vampyyriltä ja oli tavallaan iloinen kun toinen oli siinä mutta tavallaan ei ollut iloinen. *

* Saatuaan työnsä valmiiksi Kaspar palasi sisälle ja meni jääkaapille, mutta huomasi, että veripullot olivat loppuneet. ' hitto.. pitänee hankkia lisää ' hän mutisi ääneen ja meni eteiseen, napaten autonavaimet ja puolijuosten autolleen. Vampyyreillä oli omat salaiset kauppansa ihmisten kauppojen keskellä, koska sieltä yleensä he saivat lähempää kaiken tarvittava, kuten nyt veren. Kaspar lähti ajamaan kaupungille päin. Sinne saavuttuaan hän parkkeerasi autonsa erään pienen omakotitalon pihalle ja koputti ovelle. Oven aukasi pienikokoinen mies, joka oli puolivampyyri. ' Haluaisin ostaa veripulloja, mieluiten B+ ja AB : tä ' Prinssi sanahti ja pääsi sisälle. Hän osti 20 pulloa, 10 kumpaakin lajia ja pakkasi pullot autoonsa. Hän ei kuitenkaan jaksanut lähteä vielä ajamaan takaisin kartanolle päin, joten kävi kaupoissa, ostamassa itselleen uusia vaatteita ja joitakin ruokia jääkaappiin. Sitten hän lähti ajamaan puistolle päin, aikeinaan mennä vain ohi, mutta näkikin Erinin istumassa penkillä(?) Ja pysäytti autonsa puiston reunalle, oikein tietämättä, kehtaisiko mennä tytön luokse, lopulta kuitenkin teki päätöksensä. Hän nousi autosta ja käveli hitaasti tuon luokse. ' Hei ' hän moikkasi Eriniä, jääden seisomaan penkin viereen. ' Löysitkö matkalaukkusi? ' hän kysyi, ajatellen jos tuo oli vaikka aikaisemmin löytänyt sen ja vienyt hotelliin tai missä ikinä tuo nyt asuikaan.. jos asui ylipäätään missään *

* Aamulla tyttö heräsi melko aikaisin, kävi vessassa ja pesulla ja puki päällensä valkoiset housut sekä vihreän topin. Hän otti tavaransa ja lähti majatalosta kun oli maksanut huoneensa. Rin käveli katua pitkin je meni aamupalalle kahvilaan, joi siellä kaakaon ja söi toastin. Syötyään hän lähti kahvilasta kävellen katua pitkin, pysähtyi rautatieasemalla miettimään mihin hänen pitäisi mennä. "Hitot töistä..." tyttö sanahti hiljaan itsekseen ja hyppäsi bussiin joka vei hänet sinne missä oli ekan kerran tavannut prinssin.

Perillä Catherine käveli puistoon katsoen ympärilleen, matkalaukusta ei näkynyt jälkeäkään. Hän meni penkin luokse ja istahti siihen, katsoi hetken aikaan puiston reunalle missä oli verilöyly tapahtunut ja mietti näkisikö hän ja prinssi enään toisiaan. "Taidan olla ihan turhaan täällä.. Harmi ku en tiiä missä se kartano oli, se oli jossain metsän keskellä, kait" Cat puhui hiljaan itsekseen ja otti kirjan esiin alkaen lukemaan kun ei ollut muutakaan tekemistä. Tyttö ei ollut pystynyt harjaamaan hiuksiaan joten ne olivat ponnarilla ja takussa hieman. *

* Kaspar luki kirjan loppuun, laittaen sen sitten paikoilleen ja jääden hetkeksi paikalleen seisomaan. Hän mietti, millaista olisi olla ihminen, pudisteli ajatukset sitten nopeasti päästään ja lähti kävelemään käytävää pitkin portaikolle ja niistä sitten omaan huoneeseensa. Ennen huonettaan menemistä prinssi kuitenkin vilkaisi Erinin huoneen ovea, joka tosin ei enää niinkään ollut tytön huone, olihan tuo lähtenyt sieltä. Kaspar meni lämpöiseen kylpyyn, makoili ammeessa melkein kaksi tunsia, ennenkuin malttoi ousta sieltä pois, pukea yöpuvun päälleen ja mennä nukkumaan, kerraten mielessään päivän tapahtumia ennenkuin lopulta nukahti.
Kaspar heräsi myöhään seuraavana aamuna, hän päätti tehdä sinä päivänä jotain hyödyllistä, paiskia töitä ettei ajattelisi niin paljoa edellistä päivää eikä Eriniä. Hän puki reippaasti päälleen, kävi aamupalalla ja meni sitten puutarhaan. Vähän aikaa ympärilleen katsottuaan, prinssi alkoi kunnostamaan puutarhaa ja korjaamaan suihkulähdettä ja muitakin puutarhassa olevia asioita, että saisi sen taas kukoistamaan entiseen tapaansa. Lisäksi hän korjasi puutarhaan vievän oven, ettei se enää jumittaisi ja pitäisi niin kamalaa ääntä avautuessaan ja sulkeutuessaan. *

* Siinä muutaman tunnin Catherine luki kirjaa ja lopulta sai sen luettua, kävi vessassa ja tuli takaisin sängylle istumaan. Hän katsoi ikkunasta ulos ja mietti mistä voisi saada töitä. Tytön ajatukset ajautuivat Kaspariin mutta ei tiennyt miksi. "Ei hän taida olla niin pelottava.. Hän taitaa olla ihan kiva.. Mitäköhän hän oikein tekee nyt kun sen ei tarvii katsoo ettei kukaan syö mua?" Rin mietti ääneen ja käpertyi sängyn päälle, peittojen alle ja tunsi olonsa yksinäiseksi. "Miks hän päästi mut menee? Eikö hän pelkää et kerron heistä muille? Paitsit ei kukaan kuitenkaan uskoisi mua.." hän jatkoi miettimistä hiljaisella äänellään ja jossain vaiheessa nukahti. * /saa skipata jos tahtoo

* Kaspar käänsi nopeasti kirjan sivua, hän oli menossa jo sivulla 89 koska oli nopea lukija.. vampyyrit kun tahtoivat olla melkein kaikessa asiassa nopeita, hän oli innostunut kirjastaan ja ahmi sitä nyt koko sydämmestään. Vampyyri ei osannut aavistaakkaan että ihmisten maailma oli niin mielenkiintoista. Voi kunpa hänkin olisi saanut elää sitä elämää, edes pari päivää. Mutta hän tiesi, että jos menisi ihmisten maailmaan elämään, olisivat ihmisten varpaillaan hänen kanssaan, koska aistisivat hänessä jotain outoa... ei kuitenkaan kaikki, ei ainakaan ne jotka tykkäsivät vaarasta, suorastaan rakastivat sitä. Kaspar luki sitä kirjaa monta tuntia, kunnes lopetti hetkeksi ja kävi hakemassa toisen pullollisen verta, jonkajälkeen jatkoi taas lukemistaan, Hän oli menossa jo sivulla 348 *

* Tyttö istui penkillä vielä kahdenkin tunnin päästä, katsoi vain eteensä. Hän ei tiennyt mitä oikein tekisi mutta tiesi suunnilleen mitä pitäisi tehdä, pitäisi ilmoittautua poliisille mutta ei hän halunnut. Rin nousi penkiltä ja lähti kävelemään katua pitkin eikä kauaankaan kun hän käveli Lontoon keskustassa pimeän kujan ohi. #Pitää löytää joku hotelli tai jokin paikka mis voin nukkuu...# hän ajatteli. Tyttö saapui majatalon eteen, meni sinne sisälle ja sai huoneen jonne sitten meni. Huoneessa oli vain sänky, yöpöytä, lamppu, nojatuoli ja ovi josta pääsi kylpyhuoneeseen. Seinät olivat ruskeat, liinavaatteet olivat tummanpunaiset ja lattia oli puinen lankkulattia. Huone ei ollut Catherinen mieleen mutta ei sille voinut mitään. "Huomenna etsin ittelleni töitä ja jonkun toisen majapaikan, ei tääl voi olla.." tyttö sanoi hiljaan ja meni sängylle istumaan alkaen lukemaan kartanossa aloittamaansa kirjaa. *

* Kaspat ajoi rauhallista tahtia takaisin kartanolle, parkkeerasi auton rakennuksen reunalle olevan katoksen alle ja meni sitten sisälle. Hän huokaisi ja mietti mitä voisi oikein tehdä. 
Prinssi suunnisti sitten keittiöön ja avasi jääkaapin, veripullot olivat lopussa, hänen pitäisi muistaa ilmoittaa siitä, että hakisivat lisää. Kaspar otti yhden pullon ja avasi korkin hampaillaan, alkaen sitten siemailemaan kylmää verta laiskasti. Hän meni käytävää pitkin kirjastolle ja selasi kirjoja katseellaan. Hän meni toiselle yli 50 metriselle ja 10 metrin korkuiselle kirjahyllylle ja alkoi selailemaan kirjoja. Valikoimaa pitäisi todellakin hieman päivittää.. tai jos ei päivittää niin lisätä joitakin nykypäivän kirjoja. Kaikki kirjaston kirjat koskivat jotenkin ylimaallisten elämää, ihmisistä oli vähemmän kirjoja, mutta niistäkin löytyi jokunen. Kaspar poimikin niistä yhden ja käpertyi suurelle ja pehmeällä kirjalle lukemaan yli 600 sivuista kirjaa. *

* Rin sai kännykkänsä takaisin, käveli ulko-ovelle ja oli menossa ovesta ulos mutta se oli lukossa. Hän kääntyi katsomaan prinssiä ja kysyi "Heitätkö sä mut sinne Lontooseen?" Tytön kasvoilta saattoi huomata et hän oli ärtynyt eikä tyttö tehnyt mitään peittääkseen sitä tunnetta. Catherine katsoi Kasparia odottaen kyytiä. Hän mietti mitä oisi tapahtunut jos hän ei olisi ollut siellä puistossa, okei hän ei olisi nytten varmaankaan tuolla kartanossa. *
Tyttö meni ekana ulos kun toinen oli päästänyt hänet. Rin jäi siihen ovien luokse seisomaan ja odotteli kun prinssi haki autoa. Miehen tultua autolla tytön eteen, meni Catherine autoon pelkääjän paikalle istumaan ja alkoi näpräämään puhelintaan kun toinen lähti viemään tyttöä Lontooseen. Hän laittoi puhelimeensa virrat ja huomasi et hänelle oli tullut puheluita sekä monia viestejä, monet puheluista ja viesteistä olivat Carlilta sekä isoäidiltä. Tyttö tuhahti pienesti hiljaan ja sammutti kännykkänsä, hän ei halunnut vastailla puheluihin eikä viesteihin. Rin ei puhunut mitään matkan aikana, Lontooseen päästyään hän nousi ulos autosta, ei sanonut mitään Kasparin sanomiseen vaan lähti rautatieasemalle päin. Tyttö katsahti taakseen kerran ja huomasi kun toinen lähti takaisin kartanolle päin ajelee. #Lontoossa yksin.. Pitäis löytää yöpymispaikka, haluun värjätä ja leikata hiukset ja voisin tehdä jotain muutakin ittelleni.. Paljonkohan mulla on rahaa?# Rin mietti ja suuntasi pankkiautomaatille, siellä nosti tilinsä tyhjäksi ja lähti lähimmälle kampaamolle. Tytön hiukset leikattiin pari senttiä lyhemmiksi ja ne värjättiin blondeiksi. Cat maksoi ja lähti kävellen etsimään itselleen yöpymispaikkaa ja huomasi matkan varrella lehtikioskeja samalla miettien miten oikein selviytyisi Suurkaupungissa yksin, ilman töitä ja majoituspaikkaa. Hän saapui puistolle ja kävi penkille istumaan ajatellen ettei hänellä varmaan vielä olisi mikään kiire etsiä yöpymispaikkaa. *