• Wrong place at the wrong time (17) •

* Oven avauduttua, tyttö ei meinannut uskoa näkemäänsä todeksi. "Sä.. Sä elät" Erin sai sanottua huokaisten helpotuksesta, helpotuksen kyyneleet valuivat poskea pitkin. Hän ei tiennyt mitä sanoa tai tehdä, hyppäsi toisen kaulaan roikkumaan halaten miestä -?-. Pian kuitenkin tyttö aivasti, johtuen kylmyydestä kun oli ollut muutaman tunnin ulkona. "Sä oot elossa" Catherine sanoi hiljaan pieni hymy huulillaan. *

* Kaspar makasi sängyllään selällään, katsellen tylsistyneenä kattoon. Hän kuuli pian koputusta oveltaan ja toivoi, ettei tulija ollut taas Nemo, joka oli tullut kysymään jotakin itsestäänselvää ihan vain ärsyttääkseen. Hän nousi laiskasti ylös ja avasi oven. ' Erin?! ' tuo huudahti yllättyneenä. Mitä tyttö oikein teki siinä? Kaspar luuli tuon olevan Amerikassa. Mutta hän oli ihan hemmetin iloinen nähdessään tuon taas. Prinssillä oli ollut kuolettavan ikävä tyttöä *

* Brunette nosti katseensa ja katsoi vampyyriä kuunnellen. Häneltä tippui muki lattialle kun toinen huudahti. Catherine katsoi silmät suurina Nemoa ja lähti kävellen portaita kohti, nousi pari rappusta kerrallaan ja olikin pian yläkerrassa. Hän käveli prinssin huoneen ovelle, koputti siihen koska ei viittinyt mennä suoraan ovesta sisään koska se ei varmaankaan olisi hirveän kohteliasta, vaikka ei tyttö paljonkaan siitä välittänytkään. #Hän elää!! Kukan vampyyri joka valehteli...# Cat ajatteli. *

* ' KUOLLUT?! ' Nemo huudahti ja ponkaisi ylös sohvalta kauhistuneena ' Toivottavasti ei! Kyllä se näytti olevan ihan hengissä vielä pari tuntia sitten mennessään ylös ja kun puolituntia sitten kävin kysymässä eräästä asiasta, hän näytti olevan ihan elossa.. ' Nemo sanoi ja tajusi, sitten että jonkun oli täytynyt huijata tyttöä ja rauhoittui, istahtaen takaisin sohvalle ' Sua on huijattu ' hän sanahti ja rupesi rennosti makaamaan siinä. ' Mee vaikka kattoo, ihan hengissä se on ' *

* Catherine otti huikan mukistaan, katsoi Nemoa hiljaan. "Onko se totta et Kaspar on kuollut?" hän sai sanottua vaikka oli vaikeaa sanoa tuota ääneen. Tyttö laski katseensa lattiaan ja nojasi ovenkarmiin. Hän pelkäsi saada vastauksen, pelkäsi saavansa varmistuksen sille. *

* Nemo makasi rennosti Kasparin sohvalla ja tuijotteli hieman tylsistyneenä kattoon. Hänen olisi pitänyt varmaan tehdä jotakin hyödyllistä ja järkevää, mutta sen sijaan vain laiskotteli. Hän katsoi tyttöä kun tuo tuli siihen ja kohotti kysyvästi kulmiaan. ' Mikä onko totta? ' hän kysyi, ei tiennyt yhtään, että joku oli väittänyt tuolle, että Prinssi olisi kuollut. *

* Erin meni sisälle kun toinen päästi. Hän katsoi ympärilleen, ei muistanut tarkkaan minkälainen kartano oli ollut. Tyttö meni keittiöön, keitti itselleen teetä ja jäi pöydän ääreen istumaan sitä juoden. Hän ei kysnyt lupaa teehen, vaikka olisi varmaan pitänyt. #Alkaa ahdistaa.. Ei ois pitänyt tulla tänne..# Catherine ajatteli pitäen käsiään mukin ympärillä. Hän tunsi kyyneleittensä alkavan valumaan poskia pitkin mutta pyyhkäisi ni toisella kädellä pois. Tyttö ei lähtenyt seikkailemaan tuolla, ei viitsinyt. Rin nousi pöydän äärestä, pitäen mukiaan käsissään ja meni olohuoneen ovelle ja kysyi Nemolta "Onko se totta?", tarkoittaen oliko totta et prinssi oli kuollut. *

* Nemo kuunteli tyttöä ja rypisteli hieman kulmiaan ' öh joo.. kai sä voit, senkus tuut ' tuo sanahti ja päästi tytön sisälle. Nemo sulki oven perässään ja katosi sitten olohuoneeseen ajatellen, että tyttö pärjäisi kyllä omillaan. Olihan tuo ollut sielä ennenkin, eikä muut vampyyrit kävisi tuon kimppuun, koska tuo oli yhä prinssin suojeluksessa, olisi niin kauan, kunnes prinssi olisi elossa. *

* Oven avauduttua, Rin katsoi kuka oli oli tullut avaamaan ja pyyhki nopeasti silmänsä. "Tartten kyydin Lontooseen. Yks tuttuni heitti mut autosta pihalle ku aloin soittaa suutani.." tyttö sanoi, oikeastaan valehteli koska ei halunnut kertoa totuutta et oli saanut päähänpiston et lähtisi kartanolle. "Tai oikeastaan voisinko päästä vähks aikaa siäslle, mul on kylmä" Catherine kysyi Nemolta, ei vastannut oikein kunnolla toisen kysymykseen. *

* Nemo makasi Kasparin sohvalla, niinkuin aina. Tuo kuuli koputusta ovelta ja ihmetteli kuka tuolla oikein oli tuohon aikaan. Hän epäröi mennä avaamaan, jos sielä olisi vaikka joitakin luopio-vampyyreitä, mutta haistoi sitten Erinin ja ihmetteli, miten ihmeessä tyttö oli päässyt sinne, löytänyt ylipäätään kartanon ja mitä tuo edes teki sielä, vieläpä siihen aikaan. Nemo avasi oven ja katsoi tytön itkuisia silmiä. ' Hei.. mikä hätänä? ' tuo kysyi ihmeissään ja hieman jopa huolissaan. *

* Tyttö kuunteli mitä vampyyri sanoi. Toisen sitten kadottua hän ei tiennyt menisikö käymään kartanolla. #Hän kuollut?? Emmä voi mennä sinne.. Kai Nemo ois kertonut jos prinssi on kuollut, vai kertoisiko??# Catherine ajatteli mutta ei liikkunut mihinkään suuntaan. Hän halusi mennä mutta ei halunnut, enemmän ei halunnut koska prinssi ei olisi siellä. Brunette ei tiennyt mitä tekisi, ei jaksaisi kävellä takaisin Lontooseen. "Kai mun on pakko.. Ehkä saan sit kyydin.. Toivottavasti" hän mutusu hiljaan itsekseen ja lähti kävelemään siihen suuntaan minne vampyyri oli neuvonut. Noin puolentoista tunnin päästä tyttö näki kartanon, hän pysähtyi ja jäi katsomaan kartanoa epäröiden. Rin käveli kartanon ovelle ja siihen koputti toivoen että Nemo tulisi avaamaan tai joku muu tuttu. Hänen silmistä näki et tyttö oli itkenyt, silmät olivat punaiset. *

* Elenda katsoi tylsän näköisesti tyttöä ja kohautti olkiaan ' kai mä voin... riippuu vähän, jos ajattelit mennä katsomaan prinssiä niin turhaan menet, se on kuollut. Mutta jos ajattelit mennä muuten vain tervehtimään niin voin kyllä. ' Tuo sanahti hieman tylysti ja kääntyi kartanolle päin. ' Jokatapauksessa, se on suoraan tätä tietä, hiekkatien kohdalta oikealle, niin pitkään kunnes tie päättyy ja tulee tilalle sivutie taas oikealla, sitä vähän matkaa ja pääset kartanolle. ' Tuo kertoi ja katosi. Elenda oli kertonut reitin vain siksi, koska ei tosissaan uskonut, että tyttö aikoi sinne mennä. Ei sen jälkeen kun hän oli valehdellut prinssin olevan kuollut *

* Erin ei heti huomannut vampyyriä mutta huomasi tuon jossain vaiheessa kun katsoi ympärilleen. Hän nousi seisomaan, katsoi toista ja kuunteli, oli huomannut tuon ennen kuin toinen oli kerennyt luokse. "En oo nähnyt sua ennen, tai ainakaan en muista nähneeni. Joo oon se joka kidnapattiin kartanoon..." Catherine sanoi hiljaan. Hän mietti viitsisikö kysyä neuvoa. "Eksyin vahingossa.. Voitko kertoo miten pääsen kartanolle?" ihmistyttö kysyi vampyyriltä. *

* Elenda niminen vampyyri oli lähtenyt yöllä harhailemaan, hän oli myöskin juonut illalla niin paljon ihmisten verta, ettei ollut enää nälkäinen.. tai siis janoinen, mutta hän halusi kuitenkin olla ulkona raikkaassa ilmassa. Pian hän aisti jonkun ihmisen olevan lähistöllä ( Erinin ) Vampyyri ihmetteli mitä tuo teki siihen aikaan sielä. Niinpä tuo päätti tylsyyttään mennä tervehtimään. Hän käveli sen verran hitaasti tytön luokse, että tuo varmasti huomasi hänet ajoissa(?) ' Hei mutta sinähän olet se Kartanon tyttö.. tai siis se joka kidnapattiin sinne jotain 10 kuukautta sitten. ' Hän sanahti yllättyneenä ' Minäkin asuin niitten tyyppien kanssa jonkin aikaa, mutta lähdin pois ' hän kertoi ja tapitti tyttöä *

* Rin palasi hotellille ollen omissa maailmoissa. Hän kuitenkin palasi maan pinnalle kun Sarah kysyi oliko jokin vialla. "Päätä vain särkee, johtuu varmaan kun on univelkaa. Taidan mennä nukkumaan, öitä Sarah" Brunette vastasi mennen sängylleen mutta ei nukahtanut. Sarah katsoi ystäväänsä mutta meni nukkumaan. Sarahin nukkuessa, Catherine oli yhä hereillä, hän mietti kaikenlaista. "Ei pitäisi.. Mut haluan nähdä hänet.." Erin puhui hiljaa itsekseen, nousi ylös, puki samat vaatteet päällensä, kirjoitti lapun et hänellä oli treffit eikä viitsinyt kertoa ja lähti pois huoneesta. Hän käveli keskustassa miettien miten pääsisi kartanolle. Brunette ei tiennyt kartanon osoitetta mutta otti taksin ja pääsi noin  10 km päähän kartanosta. Catherine käveli tietä pitkin yrittäen muistella missä se kartano oli mutta ei löytänyt rakennusta. Hän seisoi tiellä laukku olallaan ja musta nahkatakki päällään, hänellä oli hieman kylmä. #Ei ois pitänyt lähteä.. En löydä sitä kartanoa..# tyttö ajatteli ja kävi tien reunaan istumaan katsoen tietä. *

* Vampyyrit kuuntelivat hiljaa tyttöä ja Nemo vislasi ' kuulostaa mahtavalle ' tuo sanahti. He kaikki kolme vilkuttivat tytön perään ja katosivat sitten takaisin metsään, palaten kartanolleen jossa oli kuntoutus-remonttia käynnissä. Ihmiset olivat tuhonneet joitakin paikkoja ulkona, sisälle he eivät olleet päässeet koska vampyyrit olivat lähtiessään teljenneet kaikki paikat, että se olisi mahdollisimman ehjä kun he palaisivat *

* Brunette katsoi toisia, katsoi kun Nemo makasi penkillä. "Mun pitää varmaan palata takaisin hotellille ettei ystäväni huolestu. Lähdettin friendin kaa matkustaa, ollaan käyty Dublinissa ja seuraavana olis vuoros Pariisi, Hollanti, Saksa, Venetsia, Rooma , Barcelona sekä MAdrid" Catherine sanoi. Hän piti tauon, mietti hetken mutta ei kuitenkaan sanonut sitä mitä aikoi sanoa, vaan sanoi "Ehkä näemme vielä, oon nimittäin Lontoossa vielä pari päiovää. Mut pitää mennä moikka." Tyttö lähti kävelee takaisin hotellille päin samalla oikeastaan kiroten mielessään miksei kysynyt prinssistä mitään. *

* ' Emme tiedä Victoriasta mitään. Emme me nyt niin kauaa poissa aikoneet olla.. pari vuotta korkeintaan ' Nemo vastasi ja kohautti olkiaan. Hän oli asettunut penkille mukavasti makaamaan, vaikka siinä täytyi kyllä olla aika epämukavaa, koska penkki oli kova ja kaikkea, mutta vampyyri sai sen näyttämään mukavalle. Kolmikko tapitti tyttöä siinä kirkkailla silmillään *

* Erin kuunteli mitä Nemo sanoi, ollen itse hiljaan samalla kun kolmikkoa katsoi. Hän huokaisi helpotuksesta kun kuuli etteivät nuo aio häntä syödä. "Hyvä ettette mua aio syödä. Onko Victoriakin palannut?" tyttö kysäsi, ei viitsinyt suoraan kysyä mitä prinssille mahtoi kuulua. Vampyyrineito oli lähtenyt Italiaan eikä ollut tullut takaisin. "Ette te nyt kauaan ollutkaan poissa, noin 10 kuukautta. Luulin että palaatte tänne päin takaisin joskus muutaman kymmenen vuoden päästä.." Rin sanoi toisille ja mietti mitä Kasparille oikein kuului, oliko prinssi löytänyt itselleen jonkun vai oliko yksin. *

* Nemo hymyili hieman tytön säikähdykselle, kolmikko oli kuitenkin jotenkin apean näköisiä, väsyneen näköisiä oikeastaan. ' Palattiin kartanolle pari viikkoa sitten ja oltiin nyt metsästämässä kun haistettiin sut ja päätettiin tulla tervehtii ' Nemo sanahti ja vilkaisi nopeasti kahteen muuhun vampyyriin jotka pysyttelivät hiljaa hieman kauempana. Nemo käänsi katseensa takaisin tyttöön. ' Älä huoli, ei me sua syödä, ollaan jo täynnä ' hän lisäsi *

* Tyttö oli niin ajatuksissaan että säikähti kun Neo ilmestyi hänen luokseen, säpsähti tuon ääntä ja nousi nopeasti seisomaan. Hän katsoi kolmea vampyyriä, joista kaksi olivat olleet ilkeitä hänelle, toinen niistä oli jopa meinannut syödä hänet. "Hui! Ei tuolla tavalla saa ihmisiä säikytellä" Rin sanahti, ei heti tunnistanut noita mutta kun katsoi noita hetken aikaan tunnisti nuo. "Mitä te täällä teette?" hän kysyi kolmikolta ihmeissään ja mietti oliko prinssikin jossain lähistöllä. Catherine oli varuillaan kuitenkin tuon komikon kanssa. *

* Nemo, Ilta ja Rufus olivat juuri saaneet juoda kyllikseen ja juoksivat nyt kilpaa metsässä. Pian he saapuivat lähelle puistoa ja pysähtyivät haistaessaan tutun hajun. ' Hei! Eiks tuo ole sen tytön haju.. Sen Catherinen, vai mikä sen nimi olikaan ' Nemo kysyi ihmeissään ' Käydäänkö tervehtimässä ? ' tuo kysyi, vaikka ennenkuin sai vastauksen tuo oli jo mennyt tytön viereen. Erinistä se varmaan näytti siltä, että tuo olisi vain yhtäkkiä ilmestynyt siihen. ' Hei typy, mitä kuuluu? ' Nemo kysäisi samalla kun Rufus ja Ilta tulivat heidän luokseen *

* Noin kymmenen kuukauden pästä Catherine asui yhä isoäitinsä luona. Hän oli kertonut läheisilleen miksi oli karannut ja kävi säännöllisesti terapiassa, oli vaihtanut jopa koulua mikä helpotti hieman tilannetta. Nytten tuolla hetkellä tyttö oli parhaan ystävänsä, Sarahin, kanssa Lontoossa. Heillä oli tarkoituksena käydä Dublini ja Lontoon lisäksi Pariisissa, Hollannissa, Saksassa, Roomassa, Venetsiassa sekä MAdridissa ja Barcelonassa. Tytöt olivat käyneet jo Dublinissa, nytten he olivat todellakin Lontoossa ja seuraavana olisi Pariisi.

Sarah oli palannut jo takaisin hotellille, Rin jäi vielä kiertelee Lontoota, keskustaa. Hän ei tiennyt vampyyrien palanneen. Tytöllä oli tummanruskeat hiukset, joissa oli vaaleita kullanruskean värisiä raitoja, päällään hänellä oli valkoiset farkut sekä vihreä toppi, valkoinen laukku olallaan. Catherine käveli rautatieaseman ohi ja saapui puistoon minkä reunalla oli metsää. Hän istahti suihkulähteen reunalle ja katseli vetää siinä ollen ajatuksissaan. *

* Noin 10 kuukauden päästä vampyyrit palasivat entiseen kotiinsa, kartanolle. Uteliaat ihmiset olivat menettäneet joko kiinnostuksensa, muuttaneet muualle asumaan, kuolleet tai vanhenneet sen verran, että oli muuta tekemistä kuin tutkia vanhaa kartanoa, joten vampyyrit pystyivät palaamaan takaisin. 
Siitä oli nyt pari viikkoa kun he olivat palanneet takaisin. Nemo, Ilta ja Rufus lähtivät Lontooseen etsimään juomista. Suoraan sanoen metsästämään *

* Rin sai veljensä kiinni ja meni sinne hotellille minne Carl oli majoittautunut. Tyttö ei sanonut paljoon mitään tuolla, nukahti sängylle antaen kyyneleittensä valua poseka pitkin. Veli ei huomannut et tyttö itki, meni itsekkin nukkumaan.

Aamulla kaksikko otti tavaransa ja menivät lentokentälle, lentokoneella matkustivat takaisin Amerikkaan, kotiin. Isoäiti oli oven luona ja halasi blondi tyttärentytärtä kun nuoret tulivat. Catherine ei sanonut paljoon mitään meni huoneeseensa. Myöhemmin tuona päivänä h'n l'hti ulos näkemään ystäväänsä Sarahia mutta ei kertonut mitään Kasparista tai muistakaan. * /saa skipata

* Kaspar kuunteli mitä toinen sanoi, mutta ei vastannut mitään, ei edes reagoinut saamaansa nopeaan poski pusuun. Hän katsoi hetken aikaa tytön perään ja lähti ajamaan sitten peruuttamaan, sen verran että pystyi kääntämään auton ja ajamaan pois. Hänelläkin oli ikävä tyttöä jo nyt ja hän todellakin toivoi, että he näkisivät taas pian, todella pian. '' Kuolla ikävään '' -sanonta kuulosta nyt hyvinkin mahdolliselta *

* Tyttö katsoi melkein koko matkan ikkunasta ulos, kuunteli kuitenkin mitä toinen sanoi. Hän ei sanonut mitään toisen sanomiseen. He saapuivat pian sinne Lontoosee, Rin kääntyi katsomaan tuulilasista ulos, vilkaisten väliilä prinssiä. "Ei sitä muuten voi tietää pilaisinko elämäni jos tulisin teidän mukaan, mutta en tule. Ehkä nähdään joskus, ehkä ei mut mul on sua jo ikävä. Pidä ittestäs huoli" hän sanoi Kasparille, kun auto oli pysäköity parkkipaikalle, tyttö antoi nopean ja hellän suukon prinssin poskelle -?-, otti tavaransa ja nousi autosta pois lähtien kävelemään lähellä olevalle hotellille samalla kun avasi kännykkänsä soittaakseen veljelleen, paitsi jos toinen estäisi. *

* Kaspar kuunteli Eriniä samalla kun piti katseensa edessään, ajaessaan autoa. Hän ei vastannut tuolle pitkään aikaan mitään, kunnes lopulta huokaisi hitaasti ja sanoi ' Niin. Ehkä me nähdään vielä. En halua, että pilaat elämäsi tulemalla meidän mukaan, vampyyrina tai ihmisenä. Löydät varmasti vielä jonkun jota rakastaa ja jonka kanssa jakaa elämäsi. Ehkä minäkin löydän. Onhan minulla sentään ikuisuus aikaa ' Vampyyri sanoi kulmat hieman kurtussa. Hän oikeastaan vihasi sanaa ' ikuisuus ' vaikka se olisikin kuinka totta tahansa. 
He saapuivat sitten pian sinne Lontooseen(?) *

* Erin seurasi prinssiä alakertaan ja sieltä sitten autolle. Hän otti tavaransa jalkoihinsa, laukun piti sylissään kun toinen lähti ajamaan Lontooseen päin. Tyttö ei oikein tiennyt mitä sanoisi, oli hiljaan jonkun aikaan. "Ehkä me nähdään joskus jos oootte tulos Amerikkaan.. En haluaisi palata takaisin isoäitini luokse, en vielä, mutta en kuitenkaan lähde teijän mukaan koska jonain päivänä haluan palata takaisin niin ainakin luulen. Ja eikö se tarkoittaisi sitä et jos lähtisin teijän mukaan ni mun pitäis muuttuu vampyyriksi? En voi vaatia sulta mitään, enkä vaadikaan. En aio unohtaa sua" Catherine sanoi kun katsoi pelkääjän puoleisesta sivuikkunasta ulos. *

* Kaspar kuuli koputuksen ovellaan ja meni avaamaan oven. ' Joo, mä meen muutenkin samaan suuntaan ' Prinssi sanahti. Hän otti vain jotakin pientä mukaan, kännykän, lompakon ja autonavaimet, koska kaikki mitä hän matkalla voisi tarvita, saisi hän ostamalla kaupasta. Prinssi katsoi huonettaan viimeisen kerran ja laittoi sen sitten lukkoon. Hän johdatti tytön alakertaan, mennen sanomaan joillekkin vampyyreille, että he lähtivät ja he menivät sitten sinne autolle(?) Ja Kaspar lähti ajamaan sinne Lontooseen päin(?) *