• Wrong place at the wrong time (17) •

* Kaspar ei ollut keksinyt mitään tekemistä tytölle, mutta tuon ilme kirkastui samassa, kun kuuli mitä Erin sanoi ' Hei! Sehän olisi täydellistä tehtävää sinulle.. voisit alkaa siivoamaan kirjastoa.. tai vaikkapa ihan omaan huonettas ' hän piikitteli, mutta vakavoitui sitten äkkiä, katsahtaen ikkunasta ulos, ' hmm .. ei täällä ole paljoakaan tekemistä ' hän mutisi sitten, huokaisten *

* Tyttö sai aamupalansa syötyä, vei ne tiskikoneeseen ja korjasi omat jälkensä pois mennen sitten pöydän ääreen istumaan ja katsoi toista. "Joko keksit? Sit jotain järkevää tekemistä. Ihan sit vaan tiedoks et siivoomaan en ala" Rin sanahti Kasparille, vilkaisi ympärilleen hetken kunnes taas katsoi miestä mutta ei hymyillyt. Hän odotti et prinssi keksisi tytölle tekemistä. *

* Kaspar hieman yllättyi, kun tyttö sanoi hänelle, että tuo saisi uvan keksiä hänelle jotain tekemistä. Prinssi itse ei ottanut mitään syötävää, katsoi vaan kun Erin söi, nojaten leukaansa kämmeneensä. ' Jotain tekemistä.. ? jaa'a.. mitäs sitä keksisi.. ' tuo mutisi ja mietti mitä keksisi tuolle. Ei kuitenkaan oikein meinannut keksiä mitään järkevää tekemistä *

* Rin odotteli kun toinen tuli avaamaan katsoi prinssiä, vaikutti siltä et toinen oli vasta herännyt. "Aamupalalle? Joo haluun aamupalaa. Ja sit haluun jotain tekemistä jota saat luvan mulle keksii, en jaksa lukee vain kirjoja.." hän sanoi miehelle lähtien sitten tuon perässä alakertaan, keittiöön -?-. Keittiöön saavuttua tyttö katsoi kaappeihin ja alkoi tekemään itselleen leipää ja kaakaota alaken sitten syömään aamupalaaa kun oli saanut tehtyä sen. *

* Kaspar oli epätavallisen uupunut ja kun Erin tuli koputtamaan, oli vampyyri vielä nukkumassa. Hän puki nopeasti päälleen ja laahusti silmät hieman sikkurassa avaamaan oven. ' Huomenta ' hän tokaisi, hieraisten silmiään ja pörröttäen sitten hiuksiaan. Hän kiskotteli ( venytteli ) ja haisteli ilmaa, tarkistaen näin, oliko ketä sielä lähettyvillä ja/tai alakerrassa. ' no niin mennäänkö ? ' hän kysäisi ja lähti kävelemään alakertaa kohti *

* Aamulla tyttö heräsi aika myöhään, kello oli lähemmäksi yhtätoista -?-. Hän oli nukahtanut nojatuoliin ja ihmetteli hetken miksi siinä oli mutta muisti pian et oli nukahtanut. Rin nousi ja meni vessaan siellä tehden asiansa tullen sitten takaisin ja käyden sängylle mahalleen makaamaan. "Miten voi väsyttää vielä vaik nukuin ties kuinka kauan?" hän kysyi hiljaan itseltään. Siinä sängyn päällä makoili hetken aikaan, vaihtaen paitansa vihreeseen pitkään toppiin minkä oli ostanut päällään hänellä oli yhä ne mustat housut. Catherine mietti hetken aikaan siinä mitä tekisi, lukeminen ei innostanut oikein joten avasi oven lukosta, meni ulos ja meni koputtamaan prinssin ovelle toivoen samalla ettei kukaan tulisi syömään tyttöä. *

* Kaspar nappasi kirjahyllyltään tummanpunaisen albumin, jossa oli kuvia hänen lapsuudestaan... aina siihen asti, kun hän täytti 146 vuotta. Ensimmäisissä kuvissa hän oli vielä pieni taapero. Hänellä oli kuitenkin pieni kuninkaallinen asu päällä, punaisen viitan kera sekä pieni kruunu, kumilenkillä laitettuna. Kasparin äiti oli tehnyt asun hänelle ennenkuin tämä oli vielä syntynyt, koska silloin jo tiedettiin, että hän tulisi olemaan kolmas lapsi, eli näin ollen kruunun perillinen. Seuraavissa kuvissa Kaspar oli äitinsä sylissä, sisaruksiensa kanssa leikkimässä. Kunnes tuli ikä 85 jolloin hänet kastettiin virallisesti aikuiseksi vampyyriksi. Heikäläiset nimittäin kehittyivät tosi paljon hitaammin kuin ihmiset, joka johtui vain siitä, että he elivät niin pitkään, lähes loputtomasti.  Vanhin kartanossa asuja oli Bruno, hän oli nyt yli 800 vuotias, mutta näyttää 30-40 vuotiaalta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä ennemän ulkoinen ikääntyminen hidastuu. Kaspar laittoi huokaisten albumin pois, koska seuraavat kuvat olivat aikuis seremoniasta ja sen jälkeen tulikin kuvia hänen äitinsä hautajaisista. Niitä nuori prinssi ei kestänyt katsoa. Vampyyri kävi nopeasti suihkussa ja meni sitten nukkumaan, täysin uupuneena *

/ saa skipata jos tahtoo (:

* Tyttö luki sängyn päällä kirjaa, välillä hän oli mahallaan makaamassa välillä nojasi seinään. Jossain vaiheessa hänlopetti lukemisen, taittoi sivun yläreunasta merkiksi et mihin jäi ja meni käymään vessassa. Vessasta tultuaan Rin venytteli hetken, meni parvekkeen ovelle ja katsoi ulos ajatellen #Pääsin sentään ulos.. Mut haluun mennä ulos, sisällä oleminen vankina..# Catherine haki sängyltä Tuulen viemää kirjan ja meni nojatuolille istumaan alkaen lukemaan kirjaa. Hän kuitenkin huomasi pian ettei lukemisesta tullut mitään, ei pystynyt enään keskittymäänn eikä jaksanut lukea. Tyttö laittoi kirjan kiinni  ja heitti sen sängylle, käpertyi nojatuoliin ja katsoi vain sänkyä tekemättä mitään, kyl hän hengitti. *

* Kaspar käveli salin ohi ja vaikka huomasikin, että sielä oli kokous käynnissä ei mennyt sinne vaan käveli pokkana ohitse, ihankuin ei olisi edes huomannut. Hän käveli takapihan terassille asti ja jäi sinne istumaan, katsellen edessään näkyvää puutarhaa ja sen takana olevaa metsää. Hän oli pitkästynyt ja ikävystynyt. Pari palvelijaa tuli kyselemään häneltä, haluaisiko hän jotain juotavaa tai syötävää, mutta prinssi ei halunnut, hän halusi olla vain omassa rauhassa. Kaspar istuskeli siinä jopa pari tuntia ennenkuin vihdoin nousi ja lähti kävelemään takaisinpäin, mennen sitten portaat ylös ja omaan huoneeseensa. *

* Rin lähti kävelemään yläkertaan, sinne päästyään käveli huoneeseensa ja lukitsi oven ihan varmuuden vuoksi. Hän vvaihtoi ostamansa mustat farkut päällensä sekä punaisen topin mennen sitten sängylleen mahalleen makaamaan ja alkaen lukemaan Tuulen viemää. Tytöllä ei ollut hajuakaan mitä muualla talossa oikein tapahtui, keskittyi kirjan lukemiseen vain. *

* Kaspar katsahti Eriniin ehkä jopa hieman vihaisen näköisenä ja sulki hetkeksi silmänä, ihankuin olisi yrittänyt hillitä itseään. ' Ei sinne ole pitkä matka, senkun vaan menet, mutta älä juokse, se laukaisee vampyyrien saalistus refleksin ' Prinssi neuvoi ja lähti siinä kävelemään käytävää pitkin, suoraan, taakseen vilkaisematta. Oletti tietenkin, että tyttö menisi suoraan turvaan, omaan huoneeseensa. Hän kaarsi käytävältä oikealle ja jatkoi matkaansa, upoten omiin ajatuksiinsa *

* Tyttö tuhahti sen jälkeen kun oli kuunnellut mitä mies oli sanonut. #Vai vieraana pitäis itteä ajatella? Pyh Pah!# hän ajatteli katsoen ulos, huomasi kun toinen nopeutti tahtiaan ja pian he olivatkin kartanon pihassa. Rin nousi ylös autosta, laukku olallaan ja muovipussit käsissään seurasi Kasparia sisälle. "Uskaltaako täs mennä huoneeseen ilman et kukaan yrittää taas syödä mut?" hän kysäsi mieheltä. *

* ' Älä ajattele, että olet vankina kartanossa, ajattele, että olet vieraana sielä ' Hän sanahti ja vihjasi vähän siihen suuntaan, että tytön ei tarvitsisi olla sielä ikuisesti, ei tosin tiennyt miksi teki niin, kai hän aavisti, että tyttö pääsisi pian pois. Hän nopeutti taas vauhtiaan, sen merkiksi, että keskustelu oli päättynyt. Pian hän jo kaarsikin kartanon pihaan ja he menivät erinin kanssa sisälle, missä oli ihmeen hiljaista sillä hetkellä, vain palvelijat hyörivät ympäriinsä. Ilmeisesti joku kokous oli käynnissä. *

* Catherine odotti Kasparin vastausta ja oikeastaan jähmettyi kun kuuli mitä toinen kysyi. Tyttö ei halunnut vastata eikä aikonutkaan vastata, eihän se toiselle kuullut vaikka prinssi olikin. "Se ei kuulu sulle.." hän sanahti, mutta ei katsonut toiseen. #Hän tietää?? Mist se on saanut tietää?? Ei se sille eikä kellekään muulle kuulu...# tyttö ajatteli tapittaen ulos ja nojaten ikkunaan. *

* Kaspar kuunteli tytön kysymyksen, samalla kun ajoi autoa ja oli pitkään hiljaa, ennenkuin huokaisi ja hidasti vähän vauhtia, etteivät he olisivat niin pian perillä. ' Kuule.. miksi sinä karkasit kotoasi Catherine ? Minne sinä ajattelit mennä ? Missä asua ? ' Kaspar kysyi lopulta, käyttäen Erinin koko nimeä ja paljastaen samalla sen, että tiesi totuuden tuosta. Nopeusrajoitus oli 80, mutta kaspar ajoi 65-70 . *

* Tyttö katseli ympärilleen mutta ei huomannut lööppiä, uutiset ei häntä oikein kiinnostanut. Hän lähti seuraamaan prinssiä autolle, meni pelkääjän paikalle ihan kiltisti. Toinen lähti ajamaan takaisin kartanolle päin, Rin vain katsoi ikkunasta ulos ajattelematta mitään. "Joudunko mä valitsemaan oikeesti et jäänkö vangiksi siihen kartanoon vaiko muutunko hirviöksi, eikö mul oo mitään muuta vaihtoehtoa?" Catherine kysäsi Kasparilta pitäen katseensa sivuikkunassa ja katsoi edelleenkin ulos. #En haluu miksään vampyyriksi.. mut en haluu olla vankina...# hän ajatteli. *

* Kaspar naurahti hieman tytön huomatuksesta, että kartanon kirjat olivat varmaan 300 vuotta vanhoja. ' Mutta on sielä silti mielenkiintoistakin luettavaa ' hän tokaisi ja katseli laiskasti ympärilleen, huomaten sitten sen lööpin. # 16 vuotias, Catherine ? # Hän ajatteli, mutta ei sanonut tytölle mitään, vielä. ' No niin, lähdetään takaisin ' hän sanoi hieman kireällä äänellä, pelkäsi, että joku tunnistaisi tytön, siksipä hän johdattikin heidät takaisin autolle, sellaista reittiä, ettei ihmiset kiinnittäneet heihin mitään huomiota, tosin nyt prinssi sai aina huomiota tytöiltä, vaikka tuo ei sitä näyttäyt huomaavan, vaikka huomasikin. Usein kuuli tyttöjen huulilta kuiskauksia ' onpas komea ' , ' ihankuin joku prinssi ' , ' aivan ihana ja salaperäinen ' , mutta Kaspar antoi niitten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Autolle päästyään hän vilkaisi nopeasti ympärille ja lähti sitten ajamaan takaisin kartanoon päin(?) *

* Tultuaan kirjakaupasta, tyttö kuunteli prinssiä hiljaan. "Ne taitaa varmaankin olla öö.. 300 vuotta vanhoja varmaan, ei kiitos. Sitäpaitsi muthan keretään syödä siin ajas ku kävelen sinne kirjastoon.." Rin sanahti, hän oli ärsyyntynyt kun joutui olla 'vankina' siellä kartanossa. "Mun puolest voidaan lähtee takas ellet välttämättä haluu jättää mua Lontoon juna-asemalle" Catherine sanoi Kasparille ja odotti et toinen lähtisi liikkellee et voisi sitten seurata tuota ellei toinen oikeasti jättäisi tyttöä Lontooseen. Läheisellä lehtikioskilla laitettiin uusia lööppejä paikoilleen. Uusimmassa lööpissä luki '16-vuotias nuori amerikkalainen Catherine Graya on kadonnut Amerikasta. Tyttö nähtiin viimeksi Lontoon lähellä olevalla lentokentällä. Tytön nähneitä pyydetään ottamaan heti yhteyttä lähimmälle poliisiasemalle' ja löpissä oli tytön kuva (koulukuva) -?-. Jos tuollainen lööppi oli Rin ei sitä nähnyt. *

* Kaspar jäi hetken ajaksi miettiään, että missä sielä oli kirjakauppa, hän tunsi kyllä koko lontoon läpikotaisin, mutta hänen ajatuksensa harhailivat joten joutui hieman keskittymään muistaakseen. ' Kahden kadun päässä on yksi aika iso kirjakauppa ' hän tokaisi lopulta. He kävelivät sitten yhdessä sinne kirjakauppaan. Jälleen vampyyri jäi ovelle seisomaan siksi aikaa, kun tyttö kävi ostamassa haluamansa kirjat. ' On kartanossakin kirjasto jos lukemiset loppuu.. tosin sielä ei ole paljoakaan nykypäivän kirjoja.. varsinkaan nuorten kirjoja ' prinssi tokaisi kuin ohimennen *

* Cat vain katsoi toisia ihmisiä jotka olivat ravintolassa. "En tiedä.. Jonkun kirjan voisin ostaa.." hän vastasi prinssille samalla miettien mitä oikein tekisi huoneessa tekemättä mitään. "Mis tääl on kirjakauppa?" tyttö kysäsi Kasparilta, aikoi käydä ostamassa itselleen luettavaa vaikka arveli et lukisi kirjan päivässä tai parissa. Catherine nousi seisomaan ja lähti miehen kanssa kirjakauppaan -?-, jos he menivät kirjakauppaan tyttö osti 3 kirjaa, Tuulen viemää, Narnian tarinat (kaikki) ja jonkun espanjakielisen kirjan joka ei ollut kovinkaan paksu. *

* Kaspar söi ruokansa näykkien, koska hänellä ei juurikaan ollut nälkä. Hän oli omissa ajatuksissaan, eikä oikein seurannut, mitä ympärillä tapahtui. Hän vilkaisi nopeasti rannekelloaan, vain huomatakseen, että he olivat lähteneet aika aikaisin aamulla liikkeelle, koska kello ei ollut vielä kamalan paljon. Syötyään nuori vampyyri työnsi lautastaan vähän kauemmas itsestään, niinkuin heidän kartanossaan oli aina tapana tehdä, kun oli saanut syötyä. ' Noh, mitäs sitten.. ? ' hän kysäisi tytöltä, kuitenkaan tuohon katsomatta, hän katsoi ympärillään olevia ihmisiä ja hänen katseensa lukkiutui välillä noiden kaulavaltimoon, ihan refleksin omaisesti *

* Ravintolaan päästyään mustahiuksinen tilasi itselleen hyvän kalliin aterian, toisaalta ihan tahalleen kerta toinen maksoi ni miksi ei tyttö voisi valita kallista ateriaa, ei sentään kulunut omia rahojaan ruokaan. He menivät nurkkaan pöydän ääreen istumaan -?- ja tyttö siinä odotteli milloin ruoka olisi valmista samalla välillä juoden hieman cokistaan. Vihdoin ja viimein ruuat tuotiin ja Rin alkoi syömään välillä kuitenkin juoden limuaan. Hän ei sanonut mitään, koska ei ollut mitään sanottavaa. #Kuinkakohan kauan me ollaan Lontoossa?# tyttö mietti samalla kun söi ruokaansa. Catherine sai ruokansa syötyä mutta ei tehnyt elettäkäåän noustakseen pöydän äärestä pois, hänestä oli kahviloissa kiva istua nurkassa ja katsoa mitä muut tekivät. Hän katsoi ravintolassa olevia ihmisiä, välillä katsoi Kasparia. *

* Kaspar odotti kärsivällisesti, kun tyttö oli kaupassa ja pudisteli hieman huvittuneena päätään, kun tuo sanahti, että hän varmaankin sitten maksaa tuon ruoat. ' Sovitaan sitten niin ' prinssi myöntyi ja käveli tytön perässä sinne italialaiseen ravintolaan. He tilasivat itselleen ruoat ja Kaspar maksoi ne. Häntä ei haitannut yhtään kalliit hinnat, koska prinssinä hänellä oli varaa vaikka mihin. Vampyyreillä kun oli loputtomasti aikaa kerätä rahaa itselleen, vaikkapa ihan vain tulevaisuutta varten. Useimmat heistä tykkäsivät tuhlailla rahojaan ja Kaspar kuului siihen sakkiin, joka sekä tykkäsi tuhlata, että säästää.. ota nyt siitäkin sitten selvää *

* Tyttö meni vaatekauppaan sisälle, meni suoraan paitojen luokse etsien itselleen sopivaa. Hän kierteli kaupassa jonkun aikaan ottaen vaatteita sovitettavaksi mennen sit sovituskoppiin, siellä sovitti vaatteita. Rin vei yliääräiset vaatteet paikoilleen takaisin, meni kassalle kahtien mustien ja yhtien valkoisten farkkujen sekä erilaisten paitoen kanssa ja maksoi ostokset. Hänellä kesti kaupassa varmaan parikyt minuuttia ennen kuin tuli ulos kaupasta, ostokset muovikassissa ja muovikassa kädessä. "Sä sit varmaan maksat mun ruuat" tyttö sanahti Kasparille lähtien kävelemään italialaiseen ravintolaan mies perässään -?-. *

* Prinssi nyökkäsi, kun toinen sanoi haluavansa mennä vaatekauppaan. Hän käveli tytön kanssa sinne, mutta jäi itse seisoskelemaan oviaukolle, ei kehdannut mennä sisälle asti. Kaspar oli iloinen, että oli käynyt edellisenä päivänä juomassa, koska muuten hän ei olisi voinut olla sielä, ainakaan ilman sietämätöntä tuskaa. Kyllä hän nytkin aina silloin tällöin vilkaisi ihmisten kaulavaltimoita, mutta ei häneen sentään sattunut tuskasta ajatella lämmintä verta.. Kaspar pudisteli äkkiä ajatukset verestä ja seurasi katseellaan Erinin tekemisiä, hänellä oli superhyvät aistit ja hän pystyisi myös aistimaan ajatuksia halutessaan, melkein kuin lukemaankin niitä, mutta hän kunnioitti ihmisten yksityisyyttä ja sen takia käytti sitä kykyä vain äärimmissä tapauksissa *

* Cat kääntyi katsomaan sivuikkunasta pihalle, pelkääjän paikan sivuikkunasta, katsoi vain ulos kun puut menivät nopeasti ohitse. Hän käänsi katseensa prinssiin kun kuuli tuon sanovan tytön laukun olevan hanskalokerossa. Rin avasi hanskalokeron ja otti laukkunsa sieltä, katsoi oliko lompakko, rahat, kortit ja passi tallella ja siellä ne oli omilla paikoillaan. Hän ei kiittänyt eikä sanonut mitään miehelle kääntyi taas katsomaan sivuikkunasta ulos. Catherine olisi halunnut kännykkänsä mutta ei sille voinut mitään, halusi tietää oliko kukaan yrittänyt tavoittaa häntä. #Jos toi on kattonut mun passia tai muita kortteja ni se on saanut tietää mun nimeni.. et mä valehtelin nimestäni, taino tavallaan valehtelin# hän ajatteli.

Lontoossa, perillä tyttö nousi autosta kun Kaspar oli pysäköinyt auton ja noussut itsekkin. "En tunne Lontoota ni en tiiä mitä kauppoja täällä on" Rin vastasi. Hänellä oli yhä päällään se sama mekko, laukku olalla mahtoi olla hieman huvittava näky. "Vaatekauppaan haluun" tyttö sanoi ja katsoi ympärilleen, hän halusi toisenlaiset vaatteet päällensä mahdollisimman pian. Catherine huomasi yhden kadun varrella muutaman vaatekaupan ja lähti kävelemään sinne prinssin kanssa -?-. *

* Kaspar ajoi autoa yhdellä kädellä, lepuutti toista vaihdekepillä, katsoen vain eteensä samalla kun kuunteli tyttöä. ' Aivan.. ' hän tokaisi ja käänsi rattia, poiketen toiselle tielle, he saapuivat asfaltti tielle, ketään ei tullut vielä sielä seudulla vastaan. Jotkut jopa sanoivat, että se alue oli kirottu, ihmiset jotenkin vaistosivat, ettei sielä asunut ihan tavallisia ihmisiä. He kiersivät sen paikan kaukaa. ' Laukkusi on muuten sielä hanskalokerossa, kännykkä on toisessa autossa ' Prinssi sanahti. Muutaman minuutin kuluttua he kääntyivät taas eri tielle ja tälläkertaa alkoi tulemaan muutamia vastaantulijoitakin. Sitten oltiin isolla tiellä ja lopultaperillä lontoossa. Kaspar parkkeerasi auton keskustan lähellä olevaan parkkipaikkaan ja nousi ylös autosta. ' No niin, onko paikkaa tai kauppaa missä haluaisit käydä ? ' hän kysyi tytöltä *

* Tyttö laittoi turvavyön kiinni, oli hiljaa katsoen eteen tielle kun toinen ajoi. Hän kuunteli mitä prinssi sanoi, tyttö nyökkäsi et lupasi olla yrittämättä mitään. #Lontoon keskustaan? Siellä on kauppoja... Uuusia vaatteita.. Paitsit et ei oo rahaa..# tyttö ajatteli. "Miksi yrittäisin mitään kun en pääsis kuitenkaan pakoon? Ja sitäpaitsi en osaa liikkua Lontoossa" Rin sanoi katsoen yhä eteen. Hän odotti milloin he olisivat Lontoon keskustassa perillä. *

* Kaspar käynnisti auton mitään sanomatta ja lähti rauhallisesti ajamaan hiekkatietä pitkin. ' miks mä oikein teen tän ... ' Prinssi mutisi hiljaa ja vilkaisi Eriniä. ' Lupaat olla yrittämättä mitään tai et pääse toistakertaa ulos, mä pysyn kokoajan lähellä, joten et yritä karata tai mitään ' Nuori vampyyri sanoi lujalla ja vakavalla äänellä tytölle. ' Mennään lontoon keskustaan, voidaan käydä samalla syömässäkin sielä, jotain vaihtelua ruokaan ' *

* Rin nyökkäsi et ymmärsi ettei saanut sanoo kenellekään siitä ja lähti hiljaan seuraten toista. Hän ei katsonut ympärilleen, keskittyi seuraamaan prinssiä siinä ihan hiljaan. Tyttö meni ulos ovesta kun toinen päästi hänet edellään ulos. Catherine veti syvään raitista ulkoilmaa ja huokaisi hiljaan, seurasi prinssiä autolle ja meni pelkääjän paikalle istumaan. Hän mietti minne he oikein olivat menossa, oli luullut et pääsisi vain talon lähelle ulos eikä kauemmaksi. *